Vuoden vaihtuminen tuo taidemuseoihin ja -gallerioihin uudet näyttelyt ja uutta ihailtavaa.
Keväällä tarjolla on nähtävää niin vanhemman taiteen kuin nykytaiteen ystäville.
Tässä yhdeksän eri puolilta Suomea poimittua vinkkiä.
1. Katso vihannesta ja tyhjää pää turhasta

Avaa kuvien katselu
Pentti Kaskipuron teokset perustuvat voimakkaisiin kontrasteihin, mustan, valkoisen ja harmaan eri sävyihin. Kuva: Katri Krohn Lassila
Mestari K, suomalaisen taidegrafiikan pioneeri ja arvostettu opettaja. Sellainen oli Pentti Kaskipuro (1930–2010).
Hänen teoksensa ovat hyggeilytaidetta. Ne vetoavat intiimillä tunnelmallaan. Niissä puhuu hiljaisuus ja rauha.
Sara Hildénin taidemuseossa Pentti Kaskipuron grafiikka tekee kunniaa keittiön pöydältä löytyvän sipulin, kantarellin ja kalan yksinkertaiselle kauneudelle.
Pentti Kaskipuro, Sara Hildénin taidemuseo, Tampere 10.1.–19.4.2026.
2. Eero Nelimarkka – pyykkärin pojasta taiteilijaksi

Avaa kuvien katselu
Eero Nelimarkan maalauksissa on usein erikoinen, unenomainen tunnelma. Ateljeesta-teos on vuodelta 1940. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Taidemaalari Eero Nelimarkka (1891–1977) syntyi hyvin vaatimattomiin oloihin kahdeksanlapsisen perheen kuopukseksi.
Vaasalaisen pyykinpesijän pojasta kasvoi Etelä-Pohjanmaan maisemien sekä muotokuvien taidemaalari.
Ateneumin taidemuseo johdattaa maaliskuussa avautuvassa näyttelyssään taiteilijan ajatuksiin ja taiteeseen. Maalausten lisäksi näyttelyssä on piirustuksia sekä valokuvia Nelimarkan elämästä.
Eero Nelimarkka, Ateneumin taidemuseo, Helsinki 13.3.–13.9.2026.
3. Hannu Hautala puhui eläinten kieltä

Avaa kuvien katselu
Hannu Hautalan valokuvat ovat kunnianosoitus suomalaiselle luonnolle. Kalasääsken hän kuvasi 1990-luvulla. Kuva: Hannu Hautala
Hannu Hautalaa (1941–2023) voi liioittelematta kutsua luontokuvauksen legendaksi.
Veturitallissa Salossa avautuu hänen tähän asti laajin näyttelynsä. Sillä on kaunis nimi: Poika, joka rakasti lintuja.
Hautala muistetaan taitavana ja kärsivällisenä kuvaajana, joka jaksoi odottaa piilokojussaan juuri oikeaa hetkeä saadakseen parhaan mahdollisen kuvan.
Näyttelyssä on yli 100 valokuvaa, jotka on otettu eri vuodenaikoina ja eri vuosikymmeninä.
Hannu Hautala: Poika, joka rakasti lintuja, Salon taidemuseo Veturitalli, Salo 24.1.–3.5.2026.
4. Timo Sarpanevalla juhlavuosi

Avaa kuvien katselu
Muotoilija Timo Sarpanevan syntymästä on 100 vuotta. Suomen lasimuseon näyttelyssä on muun muassa Claritas-maljakko. Kuva: Suomen lasimuseo
Muotoilija Timo Sarpanevan (1926–2006) suunnittelema lasinen Festivo-kynttilänjalka on klassikko, joka juhlisti monen suomalaiskodin joulukattausta. Samoin muotoilijan kädenjäljen voi tunnistaa Iittalan astioista.
Mutta miten hyvin tunnet hänen lasitaidettaan?
Suomen lasimuseon suurnäyttely esittelee juhlavuoden kunniaksi kansainvälisesti palkitun Sarpanevan laajaa tuotantoa, kokeilevaa lasitaidetta ja -muotoilua.
Timo Sarpaneva, Suomen lasimuseo, Riihimäki 25.4.–31.12.2026.
5. Morris ja seinäpapereiden kauneus

Avaa kuvien katselu
Didrichsenin taidemuseo on saanut William Morrisin esineitä ja luonnoksia lainaksi Iso-Britanniasta. Tämän hän suunnitteli vuonna 1862. Kuva: William Morris Gallery, London Borough of Waltham Forest
Tapetit voivat olla lumoavaa taidetta. Sen osoitti William Morris (1834–1896).
Morris oli englantilainen tekstiilitaiteilija, graafikko, kirjanpainaja ja kirjailija. Hän oli kiinnostunut luonnosta, mikä näkyi hänen suunnittelemissaan tapeteissa ja kankaissa.
William Morris, Didrichsenin taidemuseo, Helsinki 29.5.–30.8.2026.
6. Oulu kunnioittaa saamelaisia

Avaa kuvien katselu
Suurnäyttely tutustuttaa saamelaiskulttuurin koko kirjoon. Kuva on Ann-Sofie Kallokin teoksesta Guoddi. Tanssija on Ánna-Katri Helander. Kuva: Albinas Liutkus / Oulun taidemuseo
Oulu on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Oulun taidemuseon näyttely Eanangiella – Maan kieli on yksi pääkaupunkivuoden ohjelmista.
Saamelaisen taiteen ja duodjin [saamenkäsityön] laaja näyttely haluaa kunnioittaa alkuperäiskansan kulttuurin kestävyyttä ja kauneutta.
Näyttelyyn osallistuu yli 50 taiteilijaa ja käsityön taitajaa Saamenmaalta.
Eanangiella – Maan kieli, Oulun taidemuseo, Oulu 16.1.–3.5.2026.
7. Kiasmassa nykytaidetta

Avaa kuvien katselu
Siri Baggermanin teos The Drone (2021) tulee esille Nykytaiteen museo Kiasmaan. Kuva: Siri Baggerman
Toinen laaja saamelaisen taiteen näyttely järjestetään Helsingissä.
Se on ensimmäinen saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Helsingissä. Esillä on teoksia 1970-luvulta nykypäivään.
Entiset ainoat – saamelaisen taiteen aika, Kiasma, Helsinki 27.3.–6.9.2026. Osa teoksista on esillä Siidassa Inarissa lokakuussa.

Avaa kuvien katselu
Jaakko Heikkilän valokuvissa on lempeää huumoria. Valokuvassa Ebbas Vardagsrum naiset kahvittelevat keskenään, koira makaa lattialla ja mies seuraa sivusta. Kuva: Jaakko Heikkilä
Tälläkin näyttelyllä on kaunis nimi: Ja minusta tuli ihminen.
Aineen taidemuseo Torniossa täyttää 40 vuotta ja esittelee juhlavuotenaan valokuvaaja Jaakko Heikkilän teoksia usean vuosikymmenen ajalta.
Heikkilä on valokuvannut yhteisöjä ja vähemmistökulttuureja sekä niihin liittyviä ilmiöitä eri puolilla maailmaa. Kuvissa on niin Tornionjokilaakson asukkaita kuin Venetsian aatelisia.
Valokuvat ovat koskettavia, ja samalla niissä on lempeää huumoria.
Jaakko Heikkilä: Ja minusta tuli ihminen, Aineen taidemuseo, Tornio 8.3.–30.8.2026.
Mitä miettivät nuoret taiteilijat ja miten maailmanmeno näkyy heidän teoksissaan? Sen voi nähdä keväällä kahdessa eri näyttelyssä.
Nuorten tuntoja peilaa myös helsinkiläisessä Amos Rexissä toukokuussa avautuva Generation 2026.
Nuoret 2026, Taidehalli, Helsinki 29.5.-26.7.2006.