Yhdysvaltain presidentti Donald Trump taustajoukkoineen ovat valmistautuneet hyvin toiseen presidenttikauteen, ja jälki on ollut sen mukaista.
Aamulehti
Tammikuun 20. päivä tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump astui virkaansa. Vuoden aikana on käynyt selväksi, että Trumpin taustajoukot olivat valmistautuneet toiseen kauteen huomattavasti paremmin kuin 2017 alkaneeseen ensimmäiseen kauteen.
Ensimmäisen vuotensa aikana Trump on allekirjoittanut yli 200 toimeenpanomääräystä.
Ensi töikseen Trump armahti lähes 1 600 syytettyä tai tuomittua, jotka olivat hyökänneen kongressirakennukseen loppiaisena viisi vuotta sitten. Hän määräsi etelärajalle hätätilan ja ilmoitti, että jatkossa Yhdysvaltain hallinto tunnustaa vain kaksi sukupuolta: miehen ja naisen.
Hallinnossa on peruttu muun muassa monimuotoisuutta, tasavertaisuutta ja osallisuutta edistäneitä dei-ohjelmia. Transsukupuolisten urheilijoiden osallistuminen tyttöjen ja naisten urheilukilpailuihin on kielletty.
Liittovaltion hallinnon supistamista ajaneen doge-viraston johtoon Trump nimitti miljardööri Elon Muskin. Seurasi joukkoirtisanomisia useilla hallinnonaloilla. Muun muassa kehitysyhteistyövirasto Usaid lakkautettiin ja kymmeniä miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa tukeneet avustusohjelmat lopetettiin.
Trumpin tempoileva tullipolitiikka on tuonut epävarmuutta maailmantalouteen. Vaikutukset ovat näkyneet myös amerikkalaisissa yrityksissä ja toimitusketjujen monimutkaistumisena.
Myös tieteen tekijät ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi. Liittovaltion rahoitusta on vedetty pois yliopistoilta, jotka ovat kieltäytyneet noudattamasta vaatimuksia lopettaa republikaanihallinnon antisemitistiseksi ja vasemmistolaiseksi tulkitsema toiminta ja dei-ohjelmat.
Erityisen huomion kohteeksi ovat joutuneet ilmastotieteet ja rokotteet. Keskiviikkona Valkoinen talo ilmoitti Yhdysvaltain vetäytyvän YK:n ilmastosopimuksesta ja yli 60 muusta kansainvälisestä järjestöstä.
Terveysministeriksi on nimitetty rokotevastaisuudestaan tunnettu Robert F. Kennedy Junior, joka on muun muassa vähätellyt tuhkarokkorokotteita ja antanut kyseenalaisia lausuntoja rokotteiden yhteydestä autismiin.
Kennedyn johdolla kansallisiin rokoteohjelmiin on tehty muutoksia. Mrna-rokotteiden kehittäjille myönnetty puolen miljardin dollarin rahoitus on vedetty pois. Juuri mrna-rokotteet olivat tärkeä tekijä koronapandemian torjunnassa. Myös pienten lasten rokoteohjelmaan on tehty muutoksia, jotka saattavat näkyä sairauksien lisääntymisenä tulevina vuosina.
Käynnissä on myös kulttuurisota. Esimerkiksi Smithsonian-instituutin museoiden kokoelmat on määrätty tarkastettavaksi ja muokattavaksi vastaamaan nykyhallinnon käsityksiä historiasta. Vuonna 1963 salamurhatun demokraattipresidentin John F. Kennedyn mukaan nimetty Kennedy Center on nimetty uudelleen Trump-Kennedy Centeriksi.
Ensimmäisen vuotensa aikana Trump on tehnyt selväksi, että hän vähät välittää sääntöperäisestä maailmanjärjestyksestä, kansainvälisestä oikeudesta tai säännöistä ylipäätään.
Kotimaassaan presidentti on käynnistänyt joukkokarkotukset. Maahanmuuttoviraston agenttien lisäksi kansalliskaarti on tuotu rikollisuuden torjunnan varjolla partioimaan katuja demokraattien hallitsemissa kaupungeissa.
Trump on markkinoinut itseään rauhantekijänä ja luvannut pitää Yhdysvallat erossa kaukaisista sodista.
Rauhantekijäksi presidentti on käyttänyt kovin paljon sotilaallista voimaa ja antanut määräyksiä satoihin ilmaiskuihin. Sotiin on osallistuttu muun muassa Syyriassa, Iranissa, Jemenissä, Irakissa, Somaliassa ja Nigeriassa. Viimeisin sotilaallinen voimanosoitus nähtiin Venezuelassa.
Hyökkäys Venezuelaan on opinnäyte suoraan Yhdysvaltain reilu kuukausi sitten julkistamasta uudesta kansallisen turvallisuuden strategiasta. Siinä etupiiriajattelu tuodaan takaisin Yhdysvaltain ulkopolitiikan johtavaksi periaatteeksi. Sen mukaan läntinen pallonpuolisko eli Etelä- ja Pohjois-Amerikka kuuluvat Yhdysvalloille.
Trump noudattaa paljolti presidentinvaalikampanjan aikana esille nousseen konservatiivisen Heritage Foundation -ajatushautomon Project2025-toimintasuunnitelmaa. Suunnitelman yksi keskeinen teema on demokratian romuttaminen, presidentin vallan kasvattaminen ja konservatiivisen ideologian vahvistaminen kaikilla alueilla. Myös etupiiriajattelu on mainittu.
Vaalikampanjansa aikana Trump otti suunnitelmaan etäisyyttä, mutta sittemmin pelikirjaa on sormeiltu ahkerasti Valkoisessa talossa.
Euroopassa Yhdysvaltain uusi kansallinen turvallisuusstrategia on herättänyt syystäkin suurta huolta, sillä siinä Eurooppaan suhtaudutaan lähestulkoon vihamielisesti. Yhdysvallat on Trumpin toisella kaudella tukenut avoimesti monen Euroopan maan äärioikeistoa.
Yksi Venäjän tärkeimmistä tavoitteista hyökkäyksessä Ukrainaan on muokata maailmanjärjestystä kohti moninapaista maailmaa, missä keskiössä ovat Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat. Eurooppa uhkaa jäädä tässä uljaassa uudessa maailmassa sivustakatsojan asemaan.
Näyttää siltä, että voimansa tunnossa tällä hetkellä oleva Trump ei tahtia hidasta. Päinvastoin, vauhti vain kiihtyy.
Saadaanko menoa jarrutettua riippuu paljon siitä, miten marraskuussa järjestettävissä välivaaleissa käy.
Silloin jaossa ovat kaikki edustajainhuoneen 435 paikkaa ja kolmasosa senaatin sadasta paikasta. Republikaaneilla on niukka enemmistö kummassakin kamarissa. Jos demokraatit saavat enemmistön kongressiin, antaisi se mahdollisuuden hidastaa Trumpin kovaa ajoa.