Lukijan mielipide|Aina kun viran edellyttämät pätevyysvaatimukset sivuutetaan, loukataan samalla demokraattisen oikeusvaltion moraalista perustaa.
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.
Poliittiset virkanimitykset ovat muodostuneet sitkeäksi vitsaukseksi Suomen poliittisessa kulttuurissa, kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (8.1.) aiheellisesti tuotiin esille. Vaikka Petteri Orpon (kok) hallituksen toiminta näyttää tässä katsannossa erityisen röyhkeältä – tilanne on pahenemaan päin –, on ongelman historia pitkä.
Nyt on korkea aika pohtia keinoja, joilla tilanteeseen voitaisiin saada aikaan muutos. Näyttää kuitenkin selvältä, että poliittiset virkanimitykset tuovat puolueille vuorollaan sellaisia etuja, joista ne eivät halua luopua. Kukin ottaa systeemistä hyödyn vuorollaan. Järjestelmässä on selkeästi korruptiivisia piirteitä.
Yhteiskuntamoraalin kannalta asian tekee vakavaksi se, että aina, kun viran edellyttämät pätevyysvaatimukset sivuutetaan, loukataan samalla demokraattisen oikeusvaltion moraalista perustaa ja annetaan samalla vääränlainen signaali siitä, mitä kannattaa tehdä virkojen tavoittelemiseksi.
Suomalaisen yhteiskunnan historiallinen menestys on suurelta osin perustunut mahdollisuuksien tasa-arvoon ja siihen liittyvään koulutusmyönteisyyteen, jonka ytimessä on periaate, jonka mukaan koulutuksella hankittu pätevyys lisää mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Jos ja kun tästä periaatteesta on tingitty poliittisia virkanimityksistä käyttämällä, antaa se nuorelle sukupolvelle valitettavan viestin siitä, millaisilla taustoilla ja keinoilla uraa kannattaa lähteä edistämään.
Tilanne on pahentunut, kun poliittisten virkanimitysten tekemistä on viime vuosikymmenten aikana helpotettu alentamalla monien virkojen pätevyysvaatimuksia. On suorastaan uskomatonta, että tutkimuslaitosten johtoon tai tiedepolitiikan keskeisiin tehtäviin riittää nykyisin yliopistollinen perustutkinto.
Miten poliittiset virkanimitykset saadaan kuriin?
Samaan aikaan, kun suomalaisessa yhteiskunnassa koulutetaan lisää tohtoreita, pitäisi pitää huolta siitä että tohtorin tutkinto asetetaan pätevyysvaatimukset ainakin sellaisissa viroissa ja tehtävissä, joissa tutkijakoulutus ja ylemmän tutkinnon suorittaminen on selvästi edellytys tehtävän hyvälle hoitamiselle. Pätevyysvaatimuksien harkittu ja perusteltu kiristäminen olisi eräs keino vaikeuttaa poliittisten virkanimitysten tekemistä. Muitakin keinoja on.
Toinen keino olisi hakijoiden valitusmahdollisuuksien lisääminen, johon myös Helsingin sanomat pääkirjoituksessaan viittaa. Se lisäisi hakijoiden oikeusturvaa ja toisin oikeuskanslerin ja muiden lainvalvojien rinnalle toimivan oikeusturvamekanismin.
Kolmas keino olisi virkanimitysprosessien ja myös esimerkiksi yliopistollisten tehtävän täyttöjen systemaattinen monitorointi ja arviointi ongelmien esille saattamiseksi. Ilman kansalaisyhteiskunnan panosta ja painostusta poliittinen eliitti ei luovu eduistaan eikä läänityksistään.
Jukka Kekkonen
oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori emeritus, Helsingin yliopisto
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa http://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.