Apurahat|Essi Pakarinen, Peppi Konsteri ja Luukas Väänänen kommentoivat urheilija-apurahoihin liittyvää Emilia Soinin purkausta mitalikahveilla Helsingissä.
Lue tiivistelmä
Keilaajat Essi Pakarinen, Peppi Konsteri ja Luukas Väänänen ovat harmissaan squashpelaaja Emilia Soinin kritiikistä, jonka mukaan keilailu ei ole urheilulaji.
Pakarinen voitti neljä MM-kultaa Hongkongissa marras-joulukuun vaihteessa ja sai urheilija-apurahan ensimmäistä kertaa.
Keilaajat muistuttavat, että heidän lajissaan apurahan saamisen kriteerit ovat tiukemmat kuin olympialajeissa.
On hyvin poikkeuksellista, että yksi urheilija saalistaa neljä MM-kultaa samoista kisoista. 26-vuotias Essi Pakarinen kaappasi jättipotin Hongkongissa marras-joulukuun vaihteessa.
Lisäksi Peppi Konsteri palasi Suomeen kaksi kultamitalia kaulassa, Luukas Väänäsellä ja Ani Juntusella oli yhdet. Tomas Käyhkö heitti hopeaa.
Silti liiton järjestämillä mitalikahveilla Helsingin Talissa yksi puheenaihe ajoi historiallisen mitalivyöryn edelle torstaina.
Squash-ammattilainen Emilia Soini linjasi Instagramissa edellisenä päivänä, että keilailu ei ole urheilulaji ja keilaajien nostaminen urheilija-apurahoille on vitsi.
Tuoreita MM-mitalisteja purkaus kismitti.
”Totta kai se harmittaa, että juuri meidän lajia kohtaan otettiin tuolla tavalla kantaa. Mielestäni olemme täyttäneet olympiakomitean antamat kriteerit ja siten ansainneet arvostuksen apurahan muodossa”, Essi Pakarinen sanoi.
Hänelle myönnettiin kaksivuotinen 24 000 euron urheilija-apuraha.
Essi Pakarinen sanoo, että keilasi Hongkongin MM-kisoissa hyvin ja pystyi toistamaan omaa juttuaan. Hän työskentelee osa-aikaisena kuntosaliyrityksessä, mutta tähtää keilailun ammattilaiseksi. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Kouvolalainen sanoi yllättyneensä, että huippu-urheilija hyökkäsi toista vastaan julkisesti. Urheilija jos joku tietää, millainen työmäärä vaaditaan maailman huipulle nousemiseen lajista riippumatta.
”Voi tulla kokeilemaan, millaista on heittää kahdeksantuntisia kisapäiviä 6,8 kiloisella pallolla. Laji koostuu monista osa-alueista, joista fyysinen ja henkinen vahvuus kuuluvat tärkeimpiin.”
Pakarinen sai apurahan ensimmäistä kertaa. Hän arvioi, että se kuluu kilpailuihin matkustamiseen ja kisamaksuihin suurimmaksi osaksi.
”Keilaajat täyttävät hakemukset kuten muutkin urheilijat. Emme päätä kriteereistä tai hyväksymisistä. Teemme vain parhaamme oman lajin huipulla.”
Keilailuperheeseen syntynyt Peppi Konsteri, 22, on kuunnellut lajiinsa liittyvää arvostelua usein ennenkin.
Silti Emilia Soinin purkaus ärsytti.
”Ei ole uusi juttu, että keilailua kyseenalaistetaan. Nyt kun asia nousi taas esille, aloin itsekin selvittää, mikä oikein on huippu-urheilun määritelmä. Se täyttyy, kun harjoittelee suunnitelmallisesti, kilpailee ja pärjää kansainvälisellä tasolla. Meillä se menee niin, just’ eikä melkein.”
Peppi Konsteri jännitti MM-kisojen suorituksiaan enemmän kuin koskaan. Silti hän onnistui joukkuekilpailujen ankkurina. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Tampereella asuva Konsteri sanoo yllättyneensä etenkin siitä, että naisurheilija arvosteli naisurheilijoita, ja että pienen lajin edustaja lyttäsi toisen pienen lajin edustajat.
”Moni asia Soinin kommenteissa tuntuu ristiriitaiselta. Meni ihon alle aika lailla.”
Hän sai yksivuotisen 24 000 euron apurahan.
”Ei ole mittari, paljonko suorituksen aikana valuu hikeä. Se ei ole olennaista taito- ja tarkkuuslajeissa.”
Kun Konsteri puhuu keilailusta urheilulajina maallikkojen kanssa, hän tapaa käyttää golf-vertausta.
”Yritän selittää, että kun golfissa on väylät, bunkkerit ja vesiesteet, keilailussa taistellaan samanlaisia asioita vastaan ilman että ne näkyvät. Radat ovat erilaisia ja tiedot niiden öljystä eivät ikinä pidä paikkaansa ihan täsmälleen. Jokaisesta radasta pitää rakentaa kartta omaan päähän omilla tiedoilla ja taidoilla.”
Konsteri muistuttaa, että koska keilailu ei ole olympialaji, apurahan myöntämisen kriteerit ovat tiukemmat kuin olympialajeissa.
”Meillä se menee käytännössä niin, että MM-mitaleilla pitää olla. Siksi ikinä ei voi laskea sen varaan, että apurahan saa. Itse ajattelen, että se on bonusluonteinen juttu.”
Luukas Väänänen löysi flow-tilan miesten MM-finaalissa. Se palkittiin kultamitalilla. Seuraavaksi hän yrittää voittaa Ballmaster Open Talissa viikonloppuna. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Luukas Väänänen, 21, on yksi 24 000 euron kaksivuotisen urheilija-apurahan saaneista.
”Tämä on yksilölaji, jossa pääosa kuluista pitää maksaa itse. Minulla apuraha menee suurimmaksi osaksi kilpailureissuihin ja kilpailujen osallistumismaksuihin, jotka esimerkiksi Yhdysvalloissa saattavat olla 500–1000 dollaria. Viime vuonna olin yhteensä 110 päivää reissussa ulkomailla.”
Joensuulainen harjoittelee 20–30 tuntia viikossa. Siitä noin 30 prosenttia on fysiikkatreenejä, loput lajiharjoittelua.
”Keilailussa pitää jaksaa jopa 10-tuntisia kisapäiviä ja yleensä ne tärkeimmät heitot heitetään kilpailupäivän päätteeksi. Minulle apuraha mahdollistaa esimerkiksi fysiikkavalmentajan käytön.”
Hän laskee, että yhden kisapäivän aikana voi kertyä 250 suoritusta. Jokaiseen pitää latautua ja keskittyä täysillä.
”Olen kiitollinen, että keilailua arvostetaan siinä missä muitakin lajeja. Huipulle yltäminen vaati vuosien tavoitteellista harjoittelua ja sitoutumista. Moni ei vain tiedä kuinka paljon, ja siksi syntyy tällaisia mielipiteitä, ettei keilailu olisi urheilua ja ihmetellään apurahakelpoisuutta.”
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti tämän vuoden kesälajien urheilija-apurahojen saajat viime viikolla. Apurahaa saa nyt 76 urheilijaa. Viime vuonna saajia oli 162.
26 urheilijaa saa 24 000 euron apurahan ja 50 urheilijaa 12 000 euron apurahan.
Apurahojen yhteissumma on 1 224 000 euroa. Kokonaispotti on käytännössä ennallaan.