Jäkälämäärien kartoitus auttaa ennakoimaan metsäpeurojen mahdollista liikehdintää tulevina vuosina.
Avaa kuvien katselu
Talvella metsäpeurat syövät jäkälää, kesällä muun muassa erilaisia suokasveja. Kuvituskuva. Kuva: Petri Timonen / Luonnonvarakeskus
Kainuun metsäpeurat ovat alkaneet kerääntyä Sotkamon jäkäläharjuille, jotka ovat metsäpeurojen Kainuun kannan talvehtimisaluetta.
Noin 30 kilometriä pitkä harjualue kulkee Sotkamon kirkonkylän kupeesta Hiidenportin kansallispuiston lähelle.
Tutkijat aikovat laskea, kuinka pitkään harjuilla riittää jäkälää peurojen talviravinnoksi. Selvitys liittyy tänä vuonna alkavaan EU LIFE -ohjelmaan, joka tukee metsäpeuran suojelua ja kannanhoitotyötä.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Paasivaaran mukaan myös pohjoisempana sijaitsevat jäkälämaat tutkitaan.
– Arvioimme kokonaistilannetta, koska ravinto on kaikkein tärkein tekijä koko peurakannalle. On syytä selvittää, riittävätkö nykyiset jäkäläalueet niille, vai onko odotettavissa liikehtimisiä, kertoo Paasivaara.
Ravinnon perusteella tutkijat pystyvät laskemaan myös kantokyvyn eli peurojen maksimilukumäärän, jonka Kainuun harjut pystyvät ruokkimaan.
Löytävätkö peurat uudet jäkäläkankaat?
Metsäpeuroja on Suomenselällä eli Keski-Suomen ja Pohjanmaan rannikoiden välisellä vedenjakajaseudulla noin 2 000 yksilöä ja Kainuussa noin 700.
Suomenselän metsäpeurat ovat vaihtaneet Paasivaaran mukaan talvehtimispaikkaa muutaman vuoden välein. Kainuun talvehtimispaikka sen sijaan on pysynyt pitkään samana.
– Olemme jo vuosia odottaneet, milloin peurat löytävät Oulujärven ympäristön jäkäläkankaat, mutta eivät ne ole sinne vielä löytäneet, sanoo Paasivaara.
Aikuinen metsäpeura syö jäkälää 4–7 kiloa päivässä, joten Sotkamon jäkäläharjut ovat jo kuluneita.
– Yleensä peurat eivät syö jäkäläänsä ihan loppuun asti, jos ei ole ihan pakko, kertoo Paasivaara.
Pienenevä peurakanta ei välttämättä liiku
Jos Kainuun metsäpeurat vaihtavat talvehtimispaikkaa Oulujärven lähistölle, joutuvat ne ylittämään vitostien. Silloin peurojen liikkeet pitää huomioida liikennemerkeillä, jotta autoilijat osaavat varautua.
Myös toinen vaihtoehto on olemassa. Antti Paasivaaran mukaan Kainuun peurakanta ei ole näin pienenä liikkunut perinteiseltä talvehtimisalueeltaan.
– Voi olla, että pitäisi olla lähemmäs tuhannen eläimen kokoinen peurakanta, jotta siinä olisi rohkelikkoja, jotka uskaltaisivat lähteä totutuilta alueilta pois.
Jos peurakanta pienenee nykyisestä, ei se kovin helposti lähde nykyisiltä alueilta pois, arvioi Paasivaara.
Peurakannan pienentyessä nykyiset jäkälävaratkin riittävät pidempään. Luonnonvarakeskus laskee Kainuun metsäpeurakannan alkuvuoden aikana.