Klassisen kansainvälisen oikeuden tulkinnan mukaan Yhdysvaltojen toimet Venezuelassa olivat laittomia, mutta ne eivät romuttaneet kansainvälistä oikeutta. Näin toteaa Viron tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen entinen johtaja, nykyinen kansanedustaja Eerik-Niiles Kross yleisradio ERR:n sivuilla julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
– Niin kutsuttu sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on itse asiassa ollut raunioina vähintään vuodesta 2014 lähtien, jolloin YK:n turvallisuusneuvoston jäsenvaltio rikkoi YK:n peruskirjaa mitä brutaaleimmalla tavalla hyökkäämällä toisen YK:n jäsenvaltion kimppuun, miehittämällä Donbassin ja liittämällä Krimin itseensä, Eerik-Niiles Kross toteaa Venäjästä.
Siksi hänen mukaansa on ”farssimaista väittää”, että Venezuelan diktaattori Nicolas Maduron pidätys olisi tuhonnut sääntöihin pohjautuvan maailmanjärjestyksen. Se on jo tapahtunut, eikä kansainvälisen oikeuden rikkojille ole tullut juurikaan rangaistuksia.
– On myös koomista väittää, että Maduron pidätys Yhdysvaltojen toimesta saattaa tarjota venäläisille tai kiinalaisille oikeutuksen ”toimia samalla tavalla”, Eerik-Niiles Kross kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että Venäjä, Iran, Valko-Venäjä, Pohjois-Korea ja näiden liittolaiset Hamas, Hizbollah, nigerialaiset puolisotilaalliset joukot, latinalaisamerikkalaiset kartellit ja muut pahantahtoiset toimijat eivät tälläkään hetkellä piittaa kansainvälisestä oikeudesta. Nämä toimijat käyvät jo nyt hyökkäyssotia, uhkailevat muita valtioita ja kansoja voimankäytöllä, rahoittavat terrorismia, tekevät sabotaaseja ja tappavat.
– He tekevät tätä kaikkea varsin häiriöttä, ja YK:n turvallisuusneuvosto, jonka tehtävänä on toimia ”maailmanjärjestyksen” vartijana, on päättämätön ja voimaton keskustelukerho, virolaispoliitikko toteaa.
Eerik-Niiles Kross täsmentää, ettei hän tarkoita sitä, että Yhdysvaltojen sotilasoperaatio Maduron pidättämiseksi olisi merkityksetön.
– Klassisen kansainvälisen oikeuden mukaan operaatio oli mitä todennäköisimmin laiton. Mutta voi kysyä: entä sitten? Onko maailma nyt parempi vai huonompi paikka tämän laittomuuden vuoksi? Tähän ei ole helppoa vastausta. Itse asiassa siihen ei vielä voi vastata lainkaan, koska maailma repeilee niin monista saumoista, ettei kukaan tiedä, miten ja milloin se ommellaan takaisin yhteen, hän toteaa.
Hänen mukaansa operaatio rikkoi neljää keskeistä kansainvälisen oikeuden periaatetta. Ne ovat laiton voimankäyttö, laiton pidätys maan rajojen ulkopuolella, valtionpäämiehen koskemattomuuden loukkaus ja laiton hallinnon vaihtaminen.
Toisaalta Yhdysvallat voi Eerik-Niiles Krossin tulkita asiaa siten, ettei Maduro ollut laillinen presidentti ja hänen hallintonsa oli rikollinen toimija. Lisäksi Yhdysvallat voi pitää operaatiota itsepuolustuksena kansainvälisiä uhkia vastaan tai vedota YK:n hyväksymään suojeluvastuun periaatteeseen, jonka mukaan valtioilla on ensisijainen vastuu suojella väestöään kansanmurhalta, sotarikoksilta ja rikoksilta ihmisyyttä vastaan. Jos valtio epäonnistuu tässä, muilla valtioilla on huolehtimisvelvollisuus puuttua asiaan.
– Tällainen uusi ja myrskyisä oikeudellinen maisema on tietenkin pelottava ja erityisesti pienelle valtiolle vaarallinen, ja se herättää valtavan määrän vielä vastaamattomia kysymyksiä, Eerik-Niiles Kross toteaa.
– Mutta jos hetken ajattelemme: olisimmeko pidättäytyneet aplodeista, jos Yhdysvallat olisi toteuttanut vastaavan operaation Vladimir Putinia vastaan? Tai EU Aljaksandr Lukashenkaa vastaan? Tai Etelä-Korea yhdessä Japanin kanssa Kim Jong-unia vastaan?
Hän nostaa esille myös sen, että Venäjän varjolaivaston toimintaan puuttuminen voi olla myös kansainvälisen oikeuden vastaista.
– Useiden vuosien ajan olemme valittaneet, että Venäjän varjolaivastoon ei puututa riittävästi. Ja nyt Yhdysvallat pysäytti avomerellä – useiden merioikeuden asiantuntijoiden mielestä täysin laittomasti – Venäjän lipun alla purjehtineen, pakotteita rikkovan varjolaivaston tankkerin. Pidämmekö tätä hyvänä vai huonona asiana?
Eerik-Niiles Kross kirjoittaa, että kansainvälinen oikeus on tällä hetkellä valtavassa paineessa.
– EU:lle ja erityisesti Virolle panokset ovat poikkeuksellisen korkeat. Pienet valtiot ovat suhteettoman riippuvaisia vakaasta ja ennakoitavasta kansainvälisestä oikeudesta. Ennakkotapaukset, jotka normalisoivat valtionpäämiesten yksipuoliset pidätykset, heikentävät suojaa, johon myös Viro itse tukeutuu, hän toteaa.
– Tietenkin toivoisimme oikeudellista selkeyttä. Mutta on ymmärrettävä, ettei se voi todella syntyä ennen oikeudenmukaista rauhaa Ukrainan sodassa, Venäjän rankaisemista ja Euroopan aitoa strategista autonomiaa. Se vie pitkän ajan, ja siihen asti meidän on kestettävä. On toki myös mahdollista, ettei tällaista ratkaisua synny nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Siinä tapauksessa meidän on tukeuduttava kestäviin liittolaisiin ja pohjoismaisten kansojen aseveljeyteen, hän jatkaa.
Poimintoja videosisällöistämme
Eurooppaa ei hänen mukaansa voi olla vain huolestunut sivustaseuraaja, kun uutta maailmanjärjestystä rakennetaan.
– Jos haluamme Yhdysvaltojen pidättäytyvän Grönlannin valtaamisesta Tanskalta, Euroopan itsensä tulisi auttaa suojelemaan sitä ”kiinalaisilta ja venäläisiltä aluksilta”. Jos haluamme Ukrainalle turvallisuustakuut, meidän on ensin laitettava omat joukkomme ja oma nahkamme peliin. Jos haluamme Yhdysvaltojen auttavan Euroopan puolustamisessa, meidän on kannettava päävastuu itse, kuten jokaisen valtion on tehtävä suojeluvastuuperiaatteen mukaisesti, Eerik-Niiles Kross toteaa.
– Tehdään tämä kaikki, ja silloin meillä on myös sananvaltaa uuden maailmanjärjestyksen muovaamisessa ja kansainvälisen oikeuden normien muuttamisessa.