Kansainvälinen tutkijaryhmä on saanut selville, miksi tuberkuloosibakteeri tarttuu ja aiheuttaa sairautta ihmisillä ja eläimillä niin helposti.
Tarttuvuus piilee tutkimuksen siinä, miten tuberkuloosibakteeri Mycobacterium tuberculosis valjastaa elimistön puolustusjärjestelmän mekanismeja, joiden on tarkoitus suojata kehoa infektiolta, omaan selviytymiseensä.
Tuberkuloosia on tutkittu jo yli sadan vuoden ajan, mutta se on edelleen yksi tappavimmista ihmiseen tarttuvista bakteeriperäisistä tartuntataudeista.
Tuberkuloosiin kuolee nykyisin 1,5 miljoonaa ihmistä vuosittain ympäri maailmaa.
Ihmisillä esiintyvä tuberkuloosin muoto on mykobakteerilaji Mycobacterium tuberculosiksen aiheuttama. Bakteeri hakeutuu useimmiten keuhkoihin ja tarttuu ihmisestä toiseen ilmateitse.
Keuhkotuberkuloosin oireisiin kuuluvat Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin mukaan pitkittynyt yskä, kroonisen yskän paheneminen, keuhkoista nouseva lima, hengenahdistus, rintakipu ja veriset yskökset.
Yleisoireisiin kuuluu lisäksi viikkojen ajan jatkuva kuume, yöhikoilu, uupumus, ruokahaluttomuus ja laihtuminen.
Tuberkuloosin hoito kestää useimmiten vähintään kuusi kuukautta.
Tartunta tapahtuu, kun Mycobacterium tuberculosis -bakteerit kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin ja erikoistuneet immuunisolut, kuten makrofagi-syöjäsolut käyvät niiden kimppuun ja tunnistavat ne.
Immuunisolut laukaisevat tämän jälkeen useita erilaisia solupohjaisia ja puolustusjärjestelmään kytkeytyviä puolustusmekanismeja.
Mekanismeja ovat välittämässä immuunisolujen pinnoilla toimivat reseptorimolekyylit.
Yksi tällainen reseptorimolekyyli on dectin-1-valkuaisaine.
Kyseinen valkuaisaine oli nyt tutkijoiden suurennuslasin alla. Se tunnetaan erityisesti sen avainasemasta kehon puolustuksessa sieniperäisiä infektioita vastaan.
Perjantaina Science Immunology -tiedejulkaisussa julkaistu tutkimus sai selville, että tuberkuloosibakteeri selviää soluissa siksi, että se kykenee hyödyntämään juuri dectin-1-valkuaisaineen taudinaiheuttajia vastaan laukaisemia puolustusmekanismeja väistääkseen muita kehon puolustusmekanismeja.
Laboratoriokokeet osoittivat, että kun dectin-1-valkuaisaineen laukaisemat puolustustoimet olivat poissa käytöstä ihmisen ja hiiren soluissa, pystyivät solut hillitsemään tuberkuloositartuntaa paremmin.
Hiirisolut, joissa ei ollut dectin-1-valkuaisainetta ollenkaan, kykenivät torjumaan tartunnan huomattavasti tehokkaammin.
Tutkijat panivat merkille myös, että Mycobacterium tuberculosis -bakteeri tuottaa alfaglukaani-nimellä tunnettua hiilihydraattia soluun tunkeuduttuaan. Tämän hiilihydraatin avulla bakteeri voi tehostaa dectin-1-valkuaisaineen laukaisemia puolustusmekanismeja ja valjastaa ne omaksi puolustuksekseen.
Tutkimustuloksia käsittelevä tiedote on julkaistu EurekAlert-sivustolla.