Vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalien – laittomiksi todettujen ja sittemmin uusittujen – jälkipuinti jatkuu yhä. Tuorein moite tulee eduskunnan apulaisoikeusmies Maija Sakslinilta. Hän on antanut saamelaiskäräjille ja sen hallitukselle huomautuksen siitä, että käräjien hallitus ja vaalilautakunta eivät noudattaneet korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) lainvoimaisia päätöksiä vaaliluettelon laadinnassa (LK 9.1.).
Huomautus ei tullut yllätyksenä. KHO totesi lakirikkeen jo keväällä 2024. Oikeus kumosi tuolloin edellissyksynä järjestetyn vaalin ja määräsi sen uusittavaksi. Vaali uusittiinkin seuraavana kesänä.
Vaikka Sakslinin antama huomautus tulee myöhässä, se ei vähennä sen merkitystä. Kyse ei ole mistä tahansa nuhtelusta, vaan järeästä lainopillisesta ohjauksesta, joka tulee laillisuusvalvonnan huipulta.
Vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalit jouduttiin uusimaan seuraavana vuonna lakirikkeiden takia.
Kuva: Anssi Jokiranta
Kyseisen laittomuuden lähtölaukaus ammuttiin helmikuussa 2023. Tuolloin saamelaiskäräjien vaalilautakunta päätti poistaa vaaliluettelosta 86 henkilöä, jotka KHO oli aiemmin sinne hyväksynyt vastoin käräjien enemmistön tahtoa.
Poisto liittyi Lapissa jo pitkään velloneeseen riitaan siitä, kuka on saamelainen. Vaikka vaaliluettelossa ei ole suoraan kyse saamelaisuudesta, vain luetteloon merkityt saamelaiset voivat olla ehdolla ja äänestää käräjien vaaleissa.
Lautakunta perusteli karsintaa YK:n lausunnoilla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla, joissa korostetaan saamelaisten oikeutta päättää itse siitä, kenellä on heidän vaaleissaan äänioikeus ja kenellä ei. KHO:een kyseinen perustelu ei ollut uponnut, mikä ei ollut vaalikelpoisuudesta päättävien mieleen. Siksi he päättivät poistaa vaalikelvottomiksi katsomansa henkilöt listalta oikeuden päätöksestä huolimatta.
Näin tehdessään vaalilautakunnan jäsenet unohtivat joko tarkoituksella tai vahingossa sen, että oikeusvaltiossa noudatetaan viimeisimpiä lainvoimaisia tuomioita eli käytännössä korkeimpien oikeuksien ratkaisuja – piti niistä tai ei. YK-lausunnot ja vastaavat eivät oikeuta ohittamaan kansallisten tuomioistuinten päätöksiä.
Käräjien hallitus tuki vaalilautakunnan toimintaa siten, että se käsitteli – ja hylkäsi – helmikuun luettelopuhdistuksista seuranneet valitukset vasta elokuussa, vain kaksi päivää ennen vaalien ehdokasasettelun päättymistä. Luettelosta poistetut ja sinne turhaan pyrkineet eivät ehtineet valittaa kohtelustaan ajoissa KHO:een, mistä seurasi, että heiltä jäi vaali väliin.
KHO sai hyllytetyiltä jälkikäteen 113 valitusta, joista oikeus hyväksyi 72 määräten heidät merkittäväksi luetteloon. Joukossa oli muun muassa edellisten vaalien ääniharava, inarilainen Kari Kyrö. Hän oli myös yksi valittajista. Uusitussa vaalissa Kyrö uusi ykköspaikkansa.
Myöhemmin myös Lapin poliisilaitos tutki vaalisotkua. Pohjois-Suomen aluesyyttäjä päätyi siihen, ettei käräjien vaalilautakunnan ja hallituksen jäseniä epäillä syrjinnästä tai virkavelvollisuuden rikkomisesta. Merkittävä syy tähän oli laittomiksi todetun vaalin uusiminen.
Sittemmin saamelaiskäräjälakia on muutettu. Uuden lain mukaan oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon täyttyy, jos vähintään yksi luetteloon pyrkivän henkilön isoisovanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Vanhan lain mukaan luetteloon pääsi, jos joku esi-isistä tai -äideistä oli merkitty lappalaiseksi maa-, veronkato- tai henkikirjoihin.
Tiukennus karsinee luetteloon pääsevien määrää entisestään. Tämä ennakoi valitusrumban jatkumista.
Seuraavat käräjävaalit järjestetään 2027. Vaalilautakunta on jo aloittanut uuden vaaliluettelon kokoamisen.
Toivoa sopii, että se tapahtuu tällä kertaa sekä lain kirjainta että ylimmän oikeuslaitoksen päätöksiä kunnioittaen. Käräjillä ei ole varaa uuteen epäonnistumiseen – pelissä on paitsi sen maine myös uskottavuus.
P.S.
Apulaisoikeusasiamies esittää, että oikeusministeriö harkitsee arvioinnin käynnistämistä siitä, miten metsä- ja inarinsaamelaisten asema, oikeudet, kulttuuri ja perinteet turvataan. Esitys on voitto kyseisiin vähemmistöihin kuuluville, mutta tappio saamelaiskäräjien enemmistölle, joka on suhtautunut nihkeästi moisiin vaatimuksiin – he pitävät kyseistä ryhmää suomalaisina. Niin kutsutut metsäsaamelaiset kokevat kuuluvansa saamelaiseen alkuperäiskansaan ja vaativat siksi pääsyä käräjien vaaliluetteloon. Uudessa saamelaiskäräjälaissa vaatimusta ei huomioitu. Aika näyttää sen, käynnistääkö Sakslinin esitys arvioinnin ja sen, mihin se mahdollisesti johtaa. Se on jo varmaa, ettei uusi saamelaiskäräjälaki lopeta saamelaiskiistoja Lapista.