Tonttu-elokuvan kuvaukset käynnissä Kemin Lumilinnassa 7. helmikuuta 2025. Tonttu sai Suomen ensi-iltansa marraskuussa 2025. LEHTIKUVA / Jarno VuorinenTonttu-elokuvan kuvaukset käynnissä Kemin Lumilinnassa 7. helmikuuta 2025. Tonttu sai Suomen ensi-iltansa marraskuussa 2025. LEHTIKUVA / Jarno Vuorinen

Suomalaisia elokuvia nähdään yllättäen Venäjällä elokuvateatterilevityksessä. Tammikuulle on Venäjän valkokangaslevitykseen päivätty animaatio Fleak: Kekseliäs ystäväni ja helmikuun alkuun pääosin Lapissa kuvattu joululeffa Tonttu.

Suomalaisyritysten kaupankäynti Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle on pakotteiden ja yleisen mielialan vuoksi supistunut lähes olemattomiin, eikä uusia suomalaiselokuvia ole viety Venäjän valkokankaille.

Tilanne näyttää kummalliselta, ja sitä se on myös Fleakin tuottaja-käsikirjoittajan Antti Haikalan näkökulmasta. Hän kertoo suomalaisen tuotantoyhtiön Anima Vitaen ja elokuvaa maailmalle myyvän hongkongilais-ranskalaisen All Rights Entertainmentin ajautuneen riitaan.

– Olemme tehneet hyvin aktiivista työtä estääksemme Venäjän-levityksen, Haikala sanoo.

Haikalan mukaan varsinainen sopimus yhtiöiden välillä tehtiin jo vuonna 2020, kun Fleakin tuotantoa aloiteltiin. Suomalais-puolalais-ranskalais-malesialainen elokuva toteutettiin 4,5 miljoonan euron budjetilla. Alan käytäntöjen mukaan All Rights Entertainment osallistui rahoittamiseen maksamalla ennakon maailmanlaajuisista myyntioikeuksista.

Kaikkiaan Fleak myytiin kymmeniin maihin, ja se pääsee keväällä valkokankaille myös Yhdysvalloissa.

Sopimuksessa ei Venäjälle myyntiä vielä suljettu pois. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Sen jälkeen Anima Vitae pyrki saamaan Venäjän pois ostajamaiden joukosta, mutta All Rights Entertainment harasi vastaan.

– Annoimme yksiselitteisen kiellon, että kauppaa Venäjälle ei saa tehdä, ja silti he sen tekivät, Haikala sanoo.

– Olemme ottaneet asian todella vakavasti. Olemme kärsineet tästä jo taloudellisesti, mutta tietysti meidän käyttämämme aika on pieni asia verrattuna sotaa käyvän Ukrainan kärsimyksiin.

Tuottaja ymmällään

Tontun ohjaaja-tuottaja Joonas Berghäll sanoo, ettei tiedä Venäjän levityksestä mitään.

Berghäll kertoo lähettäneensä elokuvaansa maailmalle myyvän ranskalaisyhtiö Global Constellationiin sähköpostia luettuaan Helsingin Sanomista maininnan Tontun Venäjän-levityksestä.

– En voi vastata kysymyksiin ennen kuin kuulen heistä. Veikkaan, että tiimi on vielä lomilla, Berghäll sanoo.

HS:n artikkeli julkaistiin 19. joulukuuta. Jo lokakuussa Global Constellation kuitenkin kertoi Variety-lehden jutussa myyneensä elokuvan IVY-maiden oikeudet venäläisyhtiö World Picturesille.

IVY-mailla tarkoitetaan Venäjää ja kahdeksaa pienempää entisen Neuvostoliiton valtiota.

Ei erilliskirjausta Venäjästä

Elokuvan valmistuessa saa ennakon maksanut kansainvälinen myyntiyhtiö tuottajalta levitykseen tarvittavat ja sovellettavat materiaalit ja välittää niitä ostajille eli eri maiden levittäjille.

Kun ennakko on katettu, myyntiyhtiö jatkaa provision keräämistä ja tilittää kaupoista sekä elokuvalippurojalteista rahaa tuottajalle.

Tuottajan ja myyjän väliseen sopimukseen voidaan kirjata, että tietyt maat eivät kuulu sen piiriin. Global Constellation maksoi Berghällin Oktober-yhtiölle Tontun tuotantoon käytetyn ennakon ja sai maailmanlaajuiset oikeudet. Erillistä kirjausta Venäjästä ei tehty.

Berghällin mukaan tuottajat ilmoittivat sittemmin kirjallisesti, ettei myyntiä Venäjälle haluta.

– Mutta ei tuottajalla ole siihen sananvaltaa, Berghäll sanoo.

– Mielipiteen voi sanoa, mutta ei niistä myynneistä tuottaja päätä.

Olet kuitenkin päätuottaja elokuvassa, joka myytiin valtioon, joka käy sotaa toista eurooppalaista maata vastaan.

– Sopimusta tehtäessä ei tullut mieleeni rajata pois maita, joissa käydään sotaa tai joissa on aseellinen konflikti menossa. Yli 50 maassa oli vuonna 2025 sota tai aseellinen konflikti, Berghäll sanoo.

– Jos ilmoittaisin tämmöisen listan sopimusta tehtäessä, yksikään myyntiagentti ei tekisi sopimusta kanssamme.

Tosiasiassa monet suuret eurooppalaiset myyntiyhtiöt ovat lopettaneet kaupanteon Venäjälle, vaikka EU:n pakotteet eivät koske elokuvia.

Berghäll pitää epätodennäköisenä, että Venäjän levitys tuottaisi Oktoberille rahaa.

Elokuvien vienti Venäjälle jatkuu

Elokuvien levittäminen Venäjällä nousi Suomessa uutisaiheeksi joulukuun lopussa, kun Helsingin Sanomat kertoi yhdysvaltalaisen tuotantoyhtiö A24:n elokuvien menestyksestä. Yhtiön Materialists oli Venäjällä yksi viime vuoden suurimmista ulkomaisista kassamagneeteista.

Suomalainen IPR.VC-rahasto on osallistunut useiden A24:n elokuvien rahoitukseen. Summat ovat kokonaisbudjetteihin nähden pieniä ja osarahoittajan sananvalta on rajattua.

Materialistsin maailmanlaajuisesta elokuvateatteriliikevaihdosta alle viisi prosenttia tuli Venäjältä. Tyypillisesti Venäjän osuus globaalisti jaeltavan elokuvan markkinoista on kahden kolmen prosentin luokkaa.

Suuret Hollywood-yhtiöt Disney, Warner Bros, Universal, Sony ja Paramount sekä suoratoistojätti Netflix vetäytyivät kokonaan Venäjältä Ukrainan sodan alettua. A24:n elokuvien lisäksi maassa on kuitenkin levitetty useiden keskisuurten ja pienten tuottajien yhdysvaltalaiselokuvia. Myös ranskalaisia, italialaisia ja brittiläisiä tuotantoja on esitetty Venäjän valkokankailla menestyksekkäästi.

Viime vuosien suuria länsihittejä ovat olleet Materialistsin rinnalla taikuritrilleri Now You See Me: Now You Don’t, Luc Bessonin Dracula, satiiri The Substance, toimintaelokuvat John Wick 4 ja Ballerina, Nicole Kidman -draama Babygirl ja animaatio Paddington seikkailee. Myös Oscar-voittaja Anora sai Venäjällä levityksen ja menestystä.

Venäjän suoratoistojakeluun on myyty suomalaisia omakustanne-elokuvia, esimerkiksi Joey Palmroosin Delivery Run.

Kalle Kinnunen