– Ei tässä meidän tuomitseminen tai uhoaminen mitään auta, kommentoi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Suomen linjaa suhteessa Yhdysvaltoihin.
9.1. 21:30
Lue tiivistelmä
Suomalaispoliitikot ovat huolissaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lausunnoista, joissa hän sanoi, että Naton ja Grönlannin välillä saatetaan joutua tekemään valinta.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo vaatii, että Suomi tuomitsisi selkeästi Yhdysvaltojen toimet kansainvälisen oikeuden vastaisina.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo, että Suomen kannalta Nato-yhteys on tällä hetkellä ensisijaisen tärkeä asia eikä tuomitseminen tai uhoaminen auta.
Keskustan kansanedustaja Mikko Savola korostaa, että Yhdysvaltain kongressilla ja senaatilla on enemmistön tuki Natolle.
Suomalaispoliitikoista ainakin osa toivoo, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Grönlanti-haaveille löytyisi vastustusta Yhdysvaltojen sisällä.
Tämä selvisi, kun Ilta-Sanomat kysyi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tuntevilta kansanedustajilta, mitä Trumpin tuoreet lausunnot merkitsevät Natolle.
Trump sanoi sanomalehti The New York Timesin haastattelussa, että puolustusliitto Naton ja Grönlannin välillä ”saatetaan joutua tekemään valinta”.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo pitää Trumpin lausuntoa Grönlannista ”todella järkyttävänä” ja sanoo, että se tulee ottaa hyvin vakavasti varsinkin Venezuelan tapahtumien jälkeen.
– Euroopan Nato-maiden pitäisi ihan ehdottomasti pohtia erilaisia skenaarioita. Tavallaan varautua myös pahimpaan suhteessa Grönlanti-kysymykseen. Että olisi jonkinlainen plan b, miten toimitaan.
Honkasalo myös tiivistäisi pohjoismaista yhteistyötä. Hän korostaa vaikutusta olevan lisäksi sillä, mitä Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa tapahtuu Grönlannin suhteen.
– Tietenkin toivoisin, että kritiikkiä nousisi Yhdysvaltojen sisältä, mutta hyvin laimeaa se on ollut tähän asti, tai se ei ainakaan näyttäydy ulospäin.
Tässä kontekstissa voi ihan hyvin puhua uussuomettumisesta ja rähmällään olosta suhteessa Yhdysvaltoihin.
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo vaatii, että Suomi tuomitsisi selkeästi Yhdysvaltojen toimet kansainvälisen oikeuden vastaisina. Kuva: Sami Kilpiö / HS
Honkasalo vaatii, että Suomi tuomitsisi selkeästi Yhdysvaltojen toimet kansainvälisen oikeuden vastaisina.
– Pitäisi olla selkärankaa tuomita yksiselitteisesti iskut Venezuelaan, mutta myös Tanskan ja Grönlannin uhkailu pitäisi rehdisti tuomita kansainvälisen oikeuden vastaisina.
Honkasalo sanoo, että pelkästään suvereenin valtion uhkaaminen hyökkäyksellä on jo YK:n peruskirjan eli kansainvälisen oikeuden vastaista.
Hän sanoo pitävänsä kummallisena, että Yhdysvaltoihin ei sovelleta Suomen ulkopoliittisen johdon toistamaa linjaa, jonka mukaan sääntöpohjainen järjestelmä, sopimusjärjestelmä ja kansainvälinen oikeus ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta.
– Tässä kontekstissa voi ihan hyvin puhua uussuomettumisesta ja rähmällään olosta suhteessa Yhdysvaltoihin.
Honkasalo sanoo pitävänsä kuitenkin hyvinä Euroopan ja Pohjoismaiden tekemiä julkilausumia Grönlannista ja Tanskasta. Hän huomauttaa, että vielä vuosi sitten presidentti Alexander Stubbilla oli vaikeuksia asettua selkeästi Tanskan puolelle.
Nämä ovat vakavia varoituksen sanoja, jotka on myös Suomessa syytä noteerata hyvin suurella vakavuudella.
Sdp:n Tytti Tuppuraisen mielestä Suomi on kommentoinut Yhdysvaltojen toimintaa ”varsin varovaisesti”. Kuva: Marko Sorsa
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppurainen sanoo, että Trumpin sanomisiin tulee suhtautua vakavasti.
– Näin on todennut myös Tanskan pääministeri Mette Frederiksen. Hän on myös varoittanut, että jos Yhdysvallat päätyisi Grönlannin valloittamiseen, niin tällöin Nato olisi kaatumassa, Tuppurainen sanoo.
– Nämä ovat vakavia varoituksen sanoja, jotka on myös Suomessa syytä noteerata hyvin suurella vakavuudella.
Tuppuraisen mielestä Suomi on kommentoinut Yhdysvaltojen toimintaa ”varsin varovaisesti”.
– Etenkin kun tullaan kysymykseen Tanskan suvereniteetista Grönlannin suhteen, asiassa pitäisi olla aivan selkeä. Kansallista järjestystä ja Nato-liittokuntaa ei tule vaarantaa minkäänlaisilla imperialistisilla aikeilla. Yhdysvaltain turvallisuushuolet olisivat hoidettavissa liittokunnan sisällä.
Tuppuraisen mielestä Suomesta, Pohjoismaista ja Euroopasta pitäisi olla aktiivisesti yhteydessä muihinkin yhdysvaltalaispoliitikkoihin kuin Trumpiin, ”koska Trump tuntuu päättäneen linjansa tässä asiassa”.
– Tässä meidän turvallisuudellemme ja koko maailmanjärjestykselle aivan fataalissa kysymyksessä tulisi lähestyä niitä yhdysvaltalaisia toimijoita, joille Nato on erittäin tärkeä.
Ei tässä meidän tuomitseminen tai uhoaminen mitään auta.
Kd:n Päivi Räsäsen mielestä Inhorealistista politiikkaa on se, että Suomen kannalta vain Nato-yhteys on tällä hetkellä ensisijaisen tärkeä. Kuva: Jussi Nukari / IS
Kristillisdemokraattien kansanedustajan Päivi Räsäsen mielestä Suomen täytyy ajatella ensisijaisesti Suomen etua ja pitää huolta Naton toimintakyvystä. Hänen mukaansa Venäjän uhka vaikuttaa Suomen asemaan.
– Inhorealistista politiikkaa on se, että Suomen kannalta vain Nato-yhteys on tällä hetkellä ensisijaisen tärkeä asia, Räsänen sanoo.
Räsäsen mukaan Venäjän aggressioiden vuoksi ei ole pitkiin aikoihin näköpiirissä, että Eurooppa pärjäisi ilman Natoa. Natossa taas Yhdysvallat on erittäin ratkaiseva, Räsänen sanoo.
Räsänen toivoo Grönlannin tilanteeseen keskustelun ja diplomatian kautta ratkaisua, jossa Nato säilyttää toimintakykynsä ja joka tyydyttää kaikkia. Hän luottaa siihen, että Yhdysvallatkin tarvitsee Natoa.
Räsänen sanoo arvostavansa Suomen valtionjohdon toimintatapaa ja sanavalintoja.
– Ei tässä meidän tuomitseminen tai uhoaminen mitään auta.
Nato-maiden keskinäinen välienselvittely ei koskaan ole hyvä asia.
Keskustan Mikko Savolan mukaan ”näitä heittoja” Trumpilta tuntuu tulevan vähän joka päivä tai viikko. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Keskustan kansanedustaja ja entinen puolustusministeri Mikko Savolan mielestä Trumpin lausunto Natosta ja Grönlannista on ”aika peruspohdiskelua”.
– Näitä heittoja tuntuu tulevan vähän joka päivä tai joka viikko.
Trump sanoi tuoreessa haastattelussa lisäksi, ettei hän tarvitse kansainvälistä oikeutta ja että häntä rajoittaa vain hänen oma moraalinsa ja mielensä.
– Hyvin autoritääriseltä kuulostaa. Mutta demokratiassa kannattaa muistaa se, että kansan tuella toimitaan ja myös kongressin ja senaatin rooli siellä, Savola sanoo.
Savola korostaa, ettei Yhdysvallat ole ainoastaan Trump, vaan valtaa on myös kongressilla ja senaatilla. Savola vieraili Washingtonissa kahteenkin otteeseen ennen joulua.
– Enemmistön tuki Natolle on Yhdysvaltain kongressi- ja senaattoritasolla.
Savola kuitenkin myöntää, että riskinä on, että Yhdysvaltojen toiminta Grönlannin suhteen kriisiyttäisi Natoa. Hänen mukaansa jo pelkästään Trumpin puheet tekevät niin.
– Nato-maiden keskinäinen välienselvittely ei koskaan ole hyvä asia.
Savola näkee yhtenä ratkaisuna sen, että Nato näyttää vahvistavansa arktisen alueen turvallisuutta entistä enemmän.
– Se on se keino, millä pystytään osoittamaan Yhdysvalloille, että voidaan vastata turvallisuushuoliin. Ja se tarkoittaa sitä, että meidän pitää vahvistaa läsnäoloa Naton arktisella alueella ja myös Grönlannissa.
Toisaalta myös Yhdysvaltojen kaupallisia intressejä pitäisi Savolan mukaan tyydyttää.
– Totta kai meidän pitää nähdä se realiteetti, mitä Trump hakee. Ja se on nyt luonnonvarat. Se on sitten toinen keskustelu. Mikäänhän ei estä yhdysvaltalaisia yhtiöitä solmimasta diilejä Grönlannin osalta.