Lukijan mielipide|Päättäjien pitäisi ottaa käyttöön mielikuvitus – ei haihatteluun, vaan suunnan näyttämiseen.
9.1. 15:15
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.
Suomen talous ei kasva, vaikka meillä on osaamista, teknologiaa ja pääomaa. On kaikki syy uskoa parempaan huomiseen, mutta se ei vain näytä tulevan. Jossakin piilee se paljon puhuttu näkymätön jarru.
Pysähtyneisyyden juurisyyt ulottuvat jarrua syvemmälle. Kyse ei ole yhdestä kasvun esteestä, vaan siitä, mitä kutsun yhteiskunnan näkymättömäksi arkkitehtuuriksi: arvoista, pyrkimyksistä, innostuksesta, merkityksellisyyden kokemuksesta. Näitä rakenteita on vaikea tunnistaa – saati tuoda osaksi talouspuhetta tai päätöksentekoa. Silti niiden voima on valtava: jokainen tietää, miten sekä innostava että lamaannuttava ilmapiiri itseen vaikuttaa.
Albert Einstein muistuttaa, että kehitys edellyttää kykyä kuvitella toisin: ”Tieto on rajallista, mutta mielikuvitus kattaa koko maailman, innostaa kehitystä ja synnyttää edistystä.” Kasvun perusta on kyky kuvitella myönteinen tulevaisuus. Vain sen varassa ollaan valmiita ottamaan riskejä ja rakentamaan sellaista, mitä ei vielä ole. Tulevaisuususkon varaan rakentuvat visio, merkityksellisyyden kokemus ja luottamus siihen, että riskinotto kannattaa. Näistä syntyvät innostus, sitkeys ja rohkeus – eli kehityksen elinehdot.
Suomessa julkinen keskustelu pyörii lähes yksinomaan leikkausten, säästöjen ja uhkien ympärillä. Kun tulevaisuuskuva puuttuu, asenne tarttuu myös yrityksiin ja kansalaisiin. Ilman näkyä tulevaisuudesta ei uskalleta investoida, ottaa riskejä tai edes hankkia lapsia. Silloin järkevintä on pitää kiinni siitä, mitä nyt on, ja yrittää vain estää tilanteen huononeminen.
Säästöt ja rakenteelliset uudistukset ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalle tarvitaan tasapainottava näkökulma: sellainen, joka vahvistaa tulevaisuususkoa ja ruokkii kasvun edellytyksiä. Päättäjien pitäisi ottaa käyttöön mielikuvitus – ei haihatteluun, vaan suunnan näyttämiseen. Meillä on valtavasti resursseja ja mahdollisuuksia, mutta ilman innostavaa suuntaa ne jäävät käyttämättä. Talouskasvu on lopulta myös henkinen ja kulttuurinen prosessi. Huominen voi tulla – mutta vain, jos ensin kuvittelemme sen.
Pirjo Ståhle
tietojohtamisen professori emerita, Tampere
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa http://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.