Vain kaksi syytä riittää selittämään Suomen poikkeuksellisen pahaa työttömyyttä.
Työttömyystilanne Suomessa on vain jatkanut heikkenemistään, vaikka kaikenlaisia toimia työttömyyden vähentämiseksi on tehty ja niiden rinnalla luvattu talouden kaiken korjaavan käänteen olevan jo nurkan takana.
Tuoreimmat tiedot kuitenkin kertovat, että Suomen työttömyysaste on kohonnut korkeimmaksi koko Euroopan unionissa (EU). Suomi oli jo useita kuukausia ollut tilastossa toisena heti Espanjan jälkeen, kunnes marraskuussa 10,6 prosentin työttömyysasteellaan ohitti Espanjan.
Muissa maissa työttömyyskehitys on ollut toisenlaista. Suomen keskeisistä kauppakumppaneista Ruotsissa ja Saksassa työttömyysaste on johdonmukaisesti pysynyt selvästikin Suomea alempana. Etelä-Euroopan perinteisistä murheenkryyneistä Kreikassakin työttömyysaste on Suomea alempi ja kaiken lisäksi laskemassa.
Missä sitten on vika, kun Suomi yksin rämpii pohjamudissa muiden porskuttaessa eteenpäin?
– Selvää on, että talouspolitiikka on pääsyyllinen, kun meidän kehityksemme on ollut ihan eri suuntaista kuin muulla euroalueella, palkansaajajärjestö SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo Ilta-Sanomille.
Patrizio Lainà. Kuva: Jaakko Lukumaa
Suomen talous on matanut alamaissa pitkään ja työttömyystilanne on jatkanut pahenemistaan. Vienti ei vedä eivätkä yritykset investoi.
Hallitus on monenlaisilla toimilla yrittänyt helpottaa yritysten tilannetta ja väljentää niiden toimintaympäristöä muun muassa irtisanomisia helpottamalla. Samaan aikaan hallitus on tehnyt ankaria menoleikkauksia, jotka arjessa näkyvät sosiaaliturvan heikennyksinä ja julkisen sektorin kiristyneenä toimintaympäristönä.
Lainà näkee hallituksen talouspolitiikan heikentävän työllisyyttä kahta kautta. Ensimmäinen on finanssipolitiikka eli valtiontalouden menoleikkaukset.
– Tietenkin se väistämättä näkyy talouden aktiviteetissa, joka heikkenee ja sitä kautta työllisyys heikkenee myös.
Talouden kasvu onkin toistuvasti jäänyt ennustettua heikommaksi. Lainàn mukaan tämä johtuu nimenomaan siitä, että kasvun ja kotimaisen kysynnän tukemisen sijaan menoja on leikattu.
Kun taas vienti ei ole vetänyt, toiveita on sälytetty kuluttajien harteille. Kotitalouksilta toivottu kulutus ei kuitenkaan sekään ole lähtenyt kasvuun. Sen sijaan kuluttajaluottamus on pysynyt varsin heikkona eikä hankintoja ole uskallettu tehdä.
Epäluottamuksen kasvu on toinen reitti, jonka kautta talouspolitiikka heikentää työllisyyttä.
Palkansaajien epävarmuutta on omiaan lisäämään se, että samaan aikaan, kun julkisessa keskustelussa ollaan huolissaan korkeasta työttömyydestä, työttömyysturvaa, irtisanomissuojaa ja laajemmin työntekijöiden asemaa on heikennetty.
– Nämä kaksi ovat varmasti ne isoimmat tekijät, jotka ovat ajaneet meidän taloutemme tämänhetkiseen lamaannuksen tilaan, Lainà sanoo.
Tuoreiden työttömyyslukujen yhteydessä korkean työttömyyden selitykseksi on tarjottu maahanmuuttoa ja sen vuoksi lisääntynyttä työvoiman tarjontaa. Lainà ei pidä johtopäätöstä oikeana ja sanoo, että siinä sekaisin menevät, mistä työttömyys johtuu ja keihin se kohdistuu.
– Maahanmuuttajat ovat työmarkkinoilla usein huonossa asemassa, ja työttömyys kohdistuu usein heihin ensimmäisenä, hän sanoo.
Vastaavasti nuorisotyöttömyys on varsin suurta, koska nuoret ovat samalla tavalla työmarkkinoilla heikossa asemassa. Silti harvoin sanotaan, että työttömyys johtuisi nuorista.
Sosiaaliturvaleikkauksilla hallitus on yrittänyt niin sanotusti kannustaa työttömiä hakeutumaan innokkaammin töihin. Suurta työllisyyden parantumista ei silti ole nähty, sillä työpaikoista on pulaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että työttömien työnhakijoiden määrä on yli nelinkertainen suhteessa avoimien työpaikkojen määrään. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamasta talouden tilannekuvasta.