EU|Suurinta yhteisvelan vastustus on perussuomalaisten kannattajissa.
Lue tiivistelmä
Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista vastustaa EU:n yhteisvelan ottamista, kun vain 21 prosenttia suhtautuu siihen sallivasti.
Tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston mukaan vastustus on palautunut lähes vuoden 2024 tasolle, vaikka keväällä 2025 se oli vähentynyt huomattavasti.
Suurinta vastustus on perussuomalaisten äänestäjissä, joista 79 prosenttia vaatii yhteisvelan vastustamista.
EU:n yhteisvelka herättää aiempaa selkeämpää vastustusta suomalaisissa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan 44 prosenttia näkee, että Suomen pitää asettua vastustamaan, jos EU aikoo ottaa lisää velkaa. Vain 21 prosenttia suhtautuu sallivasti yhteisvelkaan ja 36 prosenttia ei ota asiaan kantaa.
“Vielä keväällä 2025 näytti siltä, että yhteisvelan vastustus oli vähentynyt huomattavasti. Nyt vastustus on palautunut miltei samoihin lukemiin, mitä se oli vuonna 2024”, Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo HS:lle.
Eva on mitannut suomalaisten suhtautumista EU:n yhteisvelkaan kolmesti. Suomalaisista 49 prosenttia vastasi keväällä 2024 vastustavansa yhteisvelkaa, kun taas keväällä 2025 luku oli 31 prosenttia.
Suurinta yhteisvelan vastustus on perussuomalaisten äänestäjäkunnassa.
Puolueen äänestäjistä 79 prosenttia näkee, että Suomen on vastustettava yhteisvelkaa. Kristillisdemokraattien kannattajista 67 prosenttia ja keskustan kannattajista 59 prosenttia vaatii yhteisvelan vastustamista. Kokoomuksen kannattajista vastustamista vaatii 50 prosenttia.
EU-maat perustivat koronakriisin aikaan 800 miljardin euron elpymispaketin pandemiasta kärsivien talouksien elvyttämiseksi. Paketti rahoitettiin yhteisvelalla.
Sittemmin yhteisvelasta on keskusteltu esimerkiksi joulun alla, kun EU-huippukokous päätti, että EU ottaa 90 miljardia yhteisvelkaa Ukrainan tukemiseksi.
Suomalaiset suhtautuvat tutkimuksen mukaan varovaisesti myös EU:n rahoituksen lisäämiseen.
Vastaajista 31 prosenttia katsoo, että rahoitusta on lisättävä, jos Euroopalle halutaan vahva asema maailmassa. Vastaavasti 30 prosenttia on asiasta eri mieltä ja 38 prosenttia ei osaa ottaa kantaa asiaan.
Suopeampaa on suomalaisten suhtautuminen EU-jäsenyyteen.
Myönteisesti jäsenyyteen suhtautuu 61 prosenttia, neutraalisti 22 prosenttia ja kielteisesti 16 prosenttia.
Niin ikään yhteisvaluutta eurolle löytyi tutkimuksessa kannatusta. 56 prosenttia suhtautui euroon myönteisesti, 21 prosenttia neutraalisti ja 21 prosenttia kielteisesti.
Tutkimuksen virhemarginaali on koko väestön tasolla kahdesta kolmeen prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimukseen osallistui reilut 2 000 suomalaista, jotka valittiin ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.