Työttömyys on korkealla eikä muutosneuvottelujen määrästä päätellen olisi laskemassakaan. Olisiko toivoa paremmasta?
9.1. 8:43
Halpahalli, Telia, Elisa, Outokumpu, Linnanmäki, Metsä Board, Valmet… Muutosneuvotteluista, irtisanomisista ja lomautuksista viime aikoina kertoneiden yritysten lista on pitkä. Samoin on suuri työpaikkansa menettäneiden ihmisten lukumäärä.
Talouden käännettä kasvuun on odotettu kuin kuuta nousevaa ja luvattu kaiken, työttömyyttä ja julkista taloutta myöten, kohenevan ja korjaantuvan sitten, kunhan vielä ”orastava” kasvu vauhdittuu. Vauhtia ei kuitenkaan ole nähty, ja kansan puheissa toistuvasta toiveesta on tullut jo liki vitsi.
Mutta olisiko käänne sittenkin tänä vuonna lopulta koittamassa?
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti (EK) Penna Urrila sanoo, että ilmassa näyttäisi olevan optimismia suhdannekäänteestä.
Penna Urrila Kuva: Rob Orthen / EK
– Teollisuuden puolella on ensimmäisiä merkkejä tästä jo nähtykin. Pahimmat pelot eivät ole toteutuneet, ja tilauskanta on aika hyvinkin kääntynyt parempaan, Urrila sanoo Ilta-Sanomille.
EK:n kokoamat luottamusindikaattorit kertovat, että Suomen elinkeinoelämän talousluottamus parani aavistuksen joulukuussa. Toimialojen välinen vaihtelu tosin oli tosin merkittävää.
Teollisuuden luottamusindikaattori kääntyi joulukuussa nousuun ja ylsi hilkun verran nollan yläpuolelle. Indikaattori on niin sanottu saldoluku, joka kuvaa myönteistä ja kielteistä kehitystä odottavien yritysten osuuden eroa. Yli nollan oleva saldoluku kertoo, että myönteistä kehitystä odottavien yritysten osuus vastaajista on suurempi kuin kielteistä kehitystä odottavien.
Teollisuus olikin sitten indikaattorin ainoa valopilkku, sillä sekä rakentamisessa, palveluissa että vähittäiskaupassa luottamus laski.
Tarkempia tietoja saadaan tammikuun loppupuolella, kun EK julkistaa neljännesvuosittaisen suhdannebarometrinsä. Jo syksyn suhdannebarometrissä teollisuus edusti kärkijoukkoa arvioiden, että henkilöstön väheneminen ei enää jatkuisi, vaan että määrä alkaisi olla tasapainossa.
Teollisuudessa ja viennin puolella näkyy valonpilkahduksia. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Urrila muistuttaa, että talouden käänteestä ei seuraa välitöntä parannusta työmarkkinoilla. Kestää keskimäärin puolisen vuotta, että aikojen parantuminen näkyy yritysten työllistämisaikeissa ja lopulta työllisyydessä.
Tuoreimmat tiedot kertovat, että Suomen työttömyysaste on kohonnut korkeimmaksi koko Euroopan unionissa (EU). Suomi on jo useita kuukausia ollut tilastossa toisena heti Espanjan jälkeen. Marraskuussa Suomi ohitti Espanjan, kun työttömyysasteemme oli 10,6 prosenttia.
– Eihän tämä vielä sillä tavalla ole taittunut kuin olisi toivonut, kommentoi palkansaajajärjestö SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila Ilta-Sanomille.
Suomen talous on matanut alamaissa pitkään. Eri tahoilla on odotettu käännettä hartaasti ja toistuvasti povailtukin sen olevan kutakuinkin nurkan takana. Josko se nyt alkaneena vuonna olisi edessä, on sekä EK:n Urrilan että SAK:n Knuutilan odotus.
– Vaikka kasvun käynnistymistä onkin odoteltu, uskon ettei se ole kuitenkaan peruuntunut. Minä ainakin luulen, että tämä vuosi -26 olisi parempi kuin pari aiempaa vuotta ovat olleet, Knuutila sanoo.
Viestit yrityskentältä ovat kuitenkin ristiriitaisia, hän huomauttaa. Teollisuuden tilaukset vihjaavat jo parempaan, mutta normaalitilanteeseen verrattuna ollaan yhä laajalti heikolla pohjalla.
Tatu Knuutila. Kuva: Jaakko Lukumaa / SAK
– Siitä piirtyy epävarma kuva ja herää kysymys, onko kuppi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä. Toisaalta tämä epävarmuus kuuluu tavallaan kehityksen taittumiseen.
Vientikysynnän piristymistä odoteltaessa apuun on huudettu kotitalouksia, joiden kulutusinto on kuitenkin pysynyt vaisuna. Vaikka veronalennukset ja neuvotellut palkankorotukset ovat lisänneet kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, ovat korkea työttömyys ja huolet julkisen talouden tilasta pitäneet tunnelmat varovaisina.
Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on suhteellisen hyvä, mutta yleinen talousluottamus on pysynyt pitkään varsin heikkona. Knuutila arvioi, että työttömyysturvaan tehdyt heikennykset ovat nekin osaltaan kannustaneet ihmisiä varautumaan pahan päivän varalle.
– Uskon ihmisten olevan tuossakin suhteessa ihan älykkäitä olentoja. Eli kun se pahan päivän vara tuota kautta heikkenee, kannattaakin ehkä nyt laittaa pahan päivän varaa sukanvarteen itse, hän sanoo.