Myöhäiskesän aurinko lämmittää Ukrainan suurlähetystön rantaa Helsingin Kulosaaressa. Kesäkuusta lähtien suurlähetystöä on johtanut uusi suurlähettiläs Myhailo Vydoinyk.
Vydoinyk, 47, saapui Suomeen Tanskasta, mukanaan vaimo ja tytär. Perheen poika jäi opiskelemaan Kööpenhaminaan.
– Uskon, että presidentti Volodymyr Zelenskyi nimesi minut Suomeen, sillä olimme saaneet hyviä tuloksia aikaan Tanskassa.
Tanska on yksi Ukrainaa eniten tukeneista maista ja on ollut eturintamassa panostamassa Ukrainan omaan puolustukseen.
Vydoinyk kertoo, että presidentti Zelenskyi on painottanut yhteistyön merkitystä Pohjoismaiden kanssa.
Vydoinyk saapui Suomeen ensimmäistä kertaa. Tanskalaiset olivat varoittaneet, että suomalaiset olisivat sulkeutuneita ja perhekeskeisiä.
– Se ei pidä paikkaansa. Parasta täällä ovat ihmiset. Teillä on suuri sydän, enkä sano tätä vain diplomaattisena kohteliaisuutena, Vydoinyk toteaa.
Vydoinyk on ensimmäisten kuukausien aikana tavannut aktiivisesti Suomen poliitikkoja ja suomalaisten yritysten edustajia. Päätavoitteekseen Suomessa hän nostaa Suomen ja Ukrainan puolustusyhteistyön vahvistamisen.
– Zelenskyi on antanut suurlähettiläille kolme päätavoitetta: aseita, aseita ja aseita. Sen eteen aion tehdä töitä, ja kaikki ensimmäiset tapaamiseni ovat liittyneet tähän, Vydoinyk kertoo.
Myhailo Vydoinyk, 47 vuotta
- Kotoisin Länsi-Ukrainasta, mutta elänyt suurimman osan elämästään Kiovassa.
- Äiti toimi suuren lasitehtaan johtajana. Tehtaalla kävi paljon ulkomaalaisia vieraita, ja Vydoinyk toimi tulkkina.
- Aloitti diplomaattiopinnot Lvivissä vuonna 1995.
- Toimi aiemmin Ukrainan suurlähettiläänä Tanskassa.
- Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta.
Vydoinyk huomauttaa, että tiiviistä keskinäisestä puolustusyhteistyöstä hyötyy myös Suomi. Tavoitteena on perustaa suomalais-ukrainalaisia puolustusalan yrityksiä paitsi Ukrainaan, myös Suomeen.
– Ukraina ei ole enää pelkästään valtio, jolle pitäisi antaa jotakin. Ukraina on maailman johtava maa drooniteknologiassa. Olemme valmiita jakamaan osaamistamme läheisimpien liittolaistemme kanssa.
Samalla suurlähettiläs muistuttaa, että sodan päivittäinen hintalappu Ukrainalle on 220 miljoonaa euroa, ja summa koskee vain rintamaa. Vydoinyk harmittelee, että yksityishenkilöiltä tuleva apu on viime aikoina vähentynyt.
– Apua tulee vähemmän, mutta avuntarve ei valitettavasti ole laskenut lainkaan.
Avaa kuvien katselu
Ukrainan suurlähetystö sijaitsee Helsingin Kulosaaressa. Aiemmin rakennuksessa toimi entisen Itä-Saksan suurlähetystö. Kuva: Silja Viitala / Yle
Vydoinyk toivoo muutoksia Suomen rahankeräyslakiin, jotta tukea voisi ohjata suoraan Ukrainan armeijalle. Hänen mukaansa monet suomalaiset yritykset ja humanitaariset järjestöt ovat harmitelleet nykyistä tilannetta.
– Haluan muistuttaa, miksi tämä on tärkeää: Ukrainan tehtävänä on estää Venäjää hyökkäämästä valitsemaansa EU-maahan myöhemmin. Edullisin vaihtoehto Suomelle olisi tukea Ukrainaa, jotta Venäjä pysyy vain Ukrainassa.
Suurlähettiläs pitää Venäjän hyökkäystä Suomeen tai Natoon mahdollisena
Ukrainan suurlähettiläs nostaa yhdeksi päätavoitteekseen Suomen ja Ukrainan strategisen kumppanuuden vahvistamisen.
Vydoinyk kertoo videolla, että Ukraina lähettäisi Suomeen sotilaitaan, jos Suomea uhattaisiin.
Uskooko Vydoinyk siis, että Venäjän hyökkäys Suomeen on mahdollinen?
– Näen sen hyvin mahdollisena. En halua pelotella ihmisiä, mutta riskeihin pitää suhtautua realistisesti – hyökkäyksen mahdollisuus on olemassa.
Vydoinyk perustelee varoitustaan toteamalla, että Venäjä on luonteeltaan imperialistinen valtio, eikä hyökkäys Ukrainaan ole vain Vladimir Putinin henkilökohtainen sota.
– Venäläiset tukevat sotaa, vaikka heidän ohjuksensa osuvat heidän omien sukulaistensa koteihin Ukrainassa.
Nyt Putin on käynnistänyt sotakoneen täydelle teholle, ja koko maan talous toimii sodan hyväksi.
– Kun tällainen arsenaali on käytössä, ja Ukrainassa on 700 000 venäläistä sotilasta, mitä heille tehdään, jos sota joskus loppuu? Vydoinyk kysyy.
Suomessa viime päivinä virinnyttä keskustelua suomalaisten sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan turvatakuiden myötä hän kommentoi sanomalla, että Ukraina toivoo tietysti suomalaisten, kuten muidenkin maiden sotilaiden taistelevan rinnallaan.
– Meille on selvää, että tässä sodassa ei taistella vain Ukrainasta, vaan Euroopasta ja sen arvoista.
Vydoinyk sanoo kuitenkin ymmärtävänsä Suomen huolen omasta rajastaan ja korostaa, ettei Ukraina painosta ketään poliittisesti lähettämään sotilaitaan Ukrainaan. Hän korostaa, että Ukrainan prioriteetti rintamalla on teknologinen etulyöntiasema Venäjään nähden.
– Pyrimme kehittämään teknologista yhteistyötä, jotta sotilaat eivät kuolisi, vaan droonit ja robotit saataisiin tehokkaaseen käyttöön.
Venäjä yrittää välttää pakotteita
Vydoinyk sanoo, että Venäjä pelaa rauhanneuvotteluissa aikaa välttääkseen Trumpin uhkaamat kovat pakotteet. Donald Trump uhkasi asettaa merkittävät pakotteet Venäjälle ja maille, jotka ostavat siltä öljyä, mutta perui ne tavattuaan Putinin Alaskassa.
– Taisteluiden intensiteetti rintamalla on vain kasvanut. Alaskan tapaaminen oli seurausta siitä, että Venäjä pyrki välttämään raskaat pakotteet, joilla Yhdysvallat sitä uhkasi.
Samaan aikaan Vydoinyk kertoo, että rauhanprosessissa on edistytty. Hän antaa tästä kiitosta Trumpille. Vydoinyk pitää edelleen mahdollisena, että Trump asettaa kovat pakotteet, jotka iskisivät Venäjän talouteen voimakkaasti.
Avaa kuvien katselu
Trump ja Zelenskyi tapasivat viime viikolla Washingtonissa. Kuva: EPA/PRESIDENTIAL PRESS SERVICE
Venäjän vaatimusta koko Donbasin alueen luovuttamisesta uusi suurlähettiläs pitää absurdina.
– Miten voisimme vaihtaa omia alueitamme toisiin omiin alueisiimme? Meillä ei ole moraalista oikeutta tehdä näin alueella asuville ihmisille, Vydoinyk sanoo.
Vydoinyk toteaa, että Venäjän vaatimus koko Donbasin alueen luovutuksesta on myös ajanpeluuta, sillä Venäjä tietää, ettei Ukraina tule hyväksymään vetäytymistä alueelta ilman taistelua.