Suomalaisyrityksiä tuntuu ohjaavan Ukrainaan sokeus, naiivius ja ahneus, kirjoittaa toimittaja Pasi Peiponen
Avaa kuvien katselu
Ukrainan jälleenrakentamisen hinnaksi on arvioitu 500 miljardia euroa seuraavan vuosikymmenen aikana. Kiovan alue vuonna 2022. Kuva: Metin Aktas / AOP
– Ukraina on Suomen merkittävin kehitysyhteistyökohde.
Näin lausui pääministeri Petteri Orpo sanoi Roomassa heinäkuussa 2025. Koolla olivat Roomassa Ukrainan jälleenrakentamisesta kiinnostuneet – myös suomalaiset yritykset.
Tätä ilosanomaa on jaettu ansiokkaasti eteenpäin.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on lyönyt osaltaan rumpua, miten Ukrainan jälleenrakentaminen voi vauhdittaa Suomen vientiä 1–2 miljardilla eurolla vuosittain.
EK:n yrityskyselyn mukaan suomalaisista vientiyrityksistä puolet pitää Ukrainaa varteenotettavana markkinana.
Siispä Ukrainaan, te kaikki Suomen ja isänmaan asialla olevat kauppamiehet.
Nopeille, onnekkaille ja ahneille, tarjolla on mahdollisuus käsittämättömään rikastumiseen.
Ukrainan jälleenrakentamisen arvioidaan maksavan 500 miljardia euroa.
Dream kutsuu länsimaita
Millä valuutalla Ukrainassa aiotaan pelata? Dollareilla, euroilla ja maan omalla hryvnialla, sanovat viralliset kanavat.
Samaan aikaan Yle kertoi, miten Ukrainasta on tullut keskeinen eurooppalainen kryptomarkkinoiden pelikenttä myös talousrikollisuuden alustaksi.
Kryptovaluutat kelluvat harmaalla alueella Ukrainassa. Ne eivät ole virallisia maksuvälineitä, mutta niitä käytetään eri tavoin talouden työkaluna.
Kryptoihin näyttää uskovan myös Kiovan hallinto. Se on vastikään perustanut erityisen jälleenrakennusprojektien alustan nimeltä Dream.
Tällä halutaan houkutella länsimaita sijoittamaan jälleenrankentamiseen kryptovaluutoissa ja rakentaa samalla luotettavaa alustaa kryptosijoittamiseen.
Yle selvitti Ukrainan hallinnosta, onko Dream-kryptohankkeessa jo suomalaisia mukana. Tällaista tietoa ei vielä ole saatavilla.
Suomalaisyritykset vaikenevat aiheesta
Yle kysyi useilta eri suuruisilta, jo Ukrainassa toimivilta suomalaisyrityksiltä, mitä nämä tietävät Ukrainan kryptomarkkinoista tai näkyvätkö kryptot yritysten arjessa.
Suomalaisyritysten juoksua Ukrainan markkinoille on patistanut EK:n lisäksi Business Finland.
Kumpikaan järjestö ei kommentoi asiaa Ylelle. Perusteluna, etteivät tunne riittävästi aihetta.
Avaa kuvien katselu
Hesburger on toiminut Kiovassa jo vuodesta 2012 lähtien. Kuva: Justas Stasevskij
Samoin lähes kaikki Ylen tavoittamista yrityksistä kieltäytyivät kommentoimasta tai jättävät vastaamatta viesteihin useista viesteistä huolimatta.
Muutamassa vastauksessa toistui sama viesti: emme tiedä tai edes tunne koko asiaa.
Mitä yritysten vastauksista voi päätellä?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen tekee Ukrainan talouskehityksen ja talouspolitiikan seurantaa ja analyysiä.
Parviainen uskoo, että suomalaisyritykset eivät käytä kryptoja pääsääntöisesti rahansiirtoihin, koska niiden arvo heittelee paljon. Mittavan yritystoiminnan pyörittämiseen kryptot eivät sovi.
Jos yrityksillä ei ole syytä salata rahansiirtoja Ukrainaan, on turvallisempaa käyttää perinteisiä keinoja, jotka Ukrainaan toimivat yhä paremmin.
–Tästä ei tietenkään ole mitään kattavaa tutkimusta, Parviainen vastaa Ylelle.
Kysymyksiä jää piisaamaan.
Jos yritys toimii maassa, jossa olemassa olevat kryptomarkkinat ovat jo merkittävät ja valtaavat yhä enemmän jalansijaa, ja tätä yrityksessä ei silti huomata, mitä moisesta sanoa?
Voi perustellusti ihmetellä tätä suomalaisten firmojen ”kehitysyhteistyötä” Ukrainassa – vaivaako isänmaan kauppamiehiä sokeus, naiivius tai ahneus, vai kaikki yhtä aikaa.