Kestävyysjuoksuvalmentaja Kari Sinkkonen on valmentanut urheilijoita seitsemällä eri vuosikymmenellä. Hänen omat urheilijansa ovat voittaneet olympiakultaa, maailmanmestaruuksia, juosseet Euroopan ja maailmanennätyksiä sekä 459 SM-mitalia.
Lauantaina 10. tammikuuta 90-vuotispäiviään viettävä Sinkkonen seuraa edelleen tarkkaan kaikenlaista urheilua ja nimittää itseään sen suurkuluttajaksi.
Suomessa on parhaillaan kasvamassa sekä naisten että miesten puolella useita lahjakkaita pidempien matkojen juoksijalupauksia. Sinkkonen sanoo, että esimerkiksi Turussa, Raumalla, Loimaalla, Lahdessa, Imatralla, Lappeenrannassa ja Joensuussa tehdään hyvää työtä kestävyysjuoksun parissa ja juoksijoita on tulossa.
– Siellä on nuoria, mutta siinä pitää olla varovainen, mitä heistä tulee. Monesti ei malteta tehdä tarpeeksi pohjatyötä. Tämän hetken tilanne on niin kuin alku tulevaisuudelle, Sinkkonen sanoo.
– Jos halutaan maailman huipulle, pitää tehdä suunnitelmat, mitä he ovat viiden vuoden päästä. Sitten siihen pitää lisätä taloudelliset resurssit, hän huomauttaa.
Sinkkosella on myös selkeä näkemys siitä, millaiset juoksijat pärjäävät.
– Heidän pitää olla hyvin itsekkäitä ihmisiä. Jos muistelee aikaisempia suomalaisia juoksijoita, niin he olivat aika itsekkäitä. Heitä ei kiinnostanut, mitä muut tekivät. Heitä kiinnosti vain, mitä he itse tekivät, Sinkkonen sanoo.
Alisa Vainio saa mestarivalmentajalta kehuja
Avaa kuvien katselu
Useita menestyksekkäitä kestävyysjuoksijoita valmentaneen Kari Sinkkosen mielestä Alisa Vainion juoksutekniikka on täydellinen. Kuva: EPA
Sinkkonen ei juurikaan halua puhua nuorista juoksijoista nimillä, mutta Alisa Vainiosta hän suostuu puhumaan.
Valmentajaguru muistelee kiinnittäneensä huomiota Vainioon ensimmäisen kerran Porin Kalevan kisoissa vuonna 2015, kun Vainio voitti 10 000 metrillä Suomen mestaruuden, ollen vain 17-vuotias.
– Silloin ihastuin hänen täydelliseen juoksutekniikkaansa ja ajattelin, että toivottavasti kukaan ei pilaa sitä, eikä ole pilannutkaan.
Sinkkonen uskoo, että Vainiossa oli nuoren urheilijan yltiöpäisyyttä, kun tuli paljon vammoja, mutta kertoo valmentaja Jarmo Viskarin saaneen juoksijan harjoittelun tasapainoon.
– Juoksutekniikka on täydellistä! Hyvin tervepäinen tyttö tuntuu olevan.
Mestarivalmentajan mielestä naisten yleisurheilu on kokonaisuudessa mennyt enemmän eteenpäin kuin miesten. Hän uskoo sen johtuvan siitä, että nuorista pojista on tyttöjä kovempi kilpailu. Joukkuepelit viehättävät poikia ja vanhemmat saattavat ajatella, että NHL-polulla vanhuus on turvattu.
– Harva sinne kuitenkaan pääsee, Sinkkonen toteaa.
Avaa kuvien katselu
Valmentajaguru Kari Sinkkosen mielestä nuoret pitää kerätä yhteen harjoittelemaan. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle
Joukkuepelien imusta huolimatta Suomessa on kasvamassa myös muutamia hyviä keskimatkan nuoria miesjuoksijoita. Onko heillä mahdollisuuksia huipulle?
– Juoksijatyyppi pitää olla hyvä, ja ennen kaikkea kova tahto, pää kunnossa ja tavoite kirkkaana mielessä. Töitä se vain vaatii, uskoo Sinkkonen.
Hänen valmennettavansa Pekka Vasalan 1 500 metrin SE 3.36,33 kesti yli 50 vuotta. Ennätys oli aikanaan myös maailman kärkitulos.
– Nyt pitäisi juosta lähelle 3.30, että voidaan puhua, että ollaan hyvällä tasolla, hän vertaa kehitystä.
Sinkkonen kertoo, että vuonna 1965–66 perustettiin nuorten juoksijoiden ryhmä, johon kuuluivat muun muassa Vasala, Tapio Kantanen, Lasse Virén ja monia muita.
– Nuoret pitäisi kerätä yhteen. Pitää kehittää heille oma linja, millä mennään eteenpäin. Kaikki kivet pitää kääntää ja löytää maailmalta se tietotaito, josta luodaan sitten se pohja, hän innostuu.
Juoksukoulut ja massat ovat hävinneet
Jokunen vuosi ennen korona-aikaa Sinkkonen esitti kotikuntansa Kangasniemen Kalskeen johtokunnalle, että perustetaan urheilukoulu.
– Se oli kaikkien lajien välinen urheilukoulu, jossa tarkoituksena oli, että hankitaan heille mahdollisimman hyvää fyysistä kuntoa, kertoo Sinkkonen.
Kun Sinkkonen saapuu seuraamaan urheilukoulun nykymenoa Kangasniemen pieneen, mutta tehokkaaseen urheiluhalliin, hän saa ilahtuneen vastaanoton. Hän käy halaamassa vanhoja tuttuja aikaisemmilta vuosilta ja kehuu harjoituksia vetäviä urheilijanaisia.
Muutama rohkea nuori urheilija uskaltautuu kysymään Sinkkoselta neuvoja viivalta lähtöön ja valmentaja pääsee tekemään sitä, mitä on koko uransa tehnyt, valmentamaan.
Aikanaan Sinkkonen perusti urheiluseuroihin valtavan määrän juoksukouluja ja kiersi ympäri Suomea puhumassa kestävyysjuoksusta sekä valmentamisesta. Hän on huolestunut siitä, ettei juoksukouluja enää juurikaan ole.
– Yksittäisiä paikkoja on, mutta aika pienessä mittasuhteessa.
Toinen huolen aihe on massojen vähentyminen.
– On ehkä unohdettu juoksun markkinointi, pohtii Sinkkonen, jonka mielestä oli myös virhe siirtää SM-maastojuoksut keväästä syksyyn.
Avaa kuvien katselu
Kari Sinkkonen on huolestunut siitä, että juoksukouluja ei ole enää samaan tapaan kuin ennen. Kuva: Jarkko Riikonen / YleSinkkosen aikana tuli 35 arvokisamitalia
Karjalan Johanneksessa syntynyt Kari Sinkkonen asuu vaimonsa Raijan kanssa Kangasniemellä, noin 60 kilometriä Jyväskylästä, metsän keskellä järven rannassa. Hän asuu varsin idyllisessä paikassa omakotitalossa, jonka on itse suunnitellut ja osittain jopa rakentanut.
Sinkkosilla puusauna lämmitetään joka päivä, marjat on kerätty omasta pihapiiristä ja omenahillokin on itse tehtyä.
Valmentaja pitää kuntoa yllä kävelylenkeillä ja tekemällä pihatöitä, talvella lumikasat saavat kyytiä.
Suomen Urheiluliiton kestävyysjuoksun päällikkötehtävissä toistakymmentä vuotta toimineen Sinkkosen oppi-isänä toimi uusiseelantilainen Arthur Lydiard, jonka ansiosta Sinkkonen kehitti oman valmennuslinjansa.
– Pyrin hankkimaan maailmalta mahdollisimman paljon tietoa ja Lydiard toi sen perustiedon. Siinä oli tilaisuus kehittää sitä suomalaiseksi systeemiksi. Kävin luennoimassa noin 20 eri maassa.
Silloin tuli menestystä, josta voi nykypäivänä vain haaveilla.
– Jos 35 mitalia tuli arvokisoissa, silloin kun olin päällikkönä, niin olen ihan tyytyväinen siihen, sanoo Sinkkonen.
Vaikka päivät täyttyvät nykyään arkisista toimista, valmentaminen pyörii yhä päivittäin mielessä. Sinkkosen mielestä valmennuksen perusasiat eivät ole muuttuneet kovinkaan paljon. Suurin kehitys on tapahtunut jalkinepuolella ja juoksuradoissa.
– Meidän valmentajien pitää miettiä asioita. Kyllä aikoinaan niitä yölläkin mietin. Tällä hetkelläkin mietin, miten joku asia pitäisi tehdä, mutta ei ole kukaan kuuntelemassa.
Avaa kuvien katselu
90 vuotta tammikuun 10. päivä täyttänyt Kari Sinkkonen hoitaa edelleen ahkerasti omakotitalonsa arkiaskareet. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle