Yhdysvaltain presidentti näkee kansainvälisten järjestöjen hyödyn olemattomaksi Yhdysvalloille itselleen. Amerikka ensin -ideologian mukaisesti hän määräsi maan eroamaan yli 60 maailmanlaajuisesta yhteisöstä.
Kuva: MANDEL NGAN / AFP / Lehtikuva
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suusta kuullaan totutusti miltei päivittäin eriskummallisia lausuntoja. Häntä seuratessa tuntuu ettei mikään enää yllätä. Kuitenkin Trumpin politiikka kiteytyy johdonmukaisesti hänen jo ajat sitten esittämään Amerikka ensin -ideologiaan.
Valkoinen talo tiedotti 7. tammikuuta, että presidentti määrää Yhdysvallat eroamaan yli 60 kansainvälisestä järjestöstä. Historiallinen päätös kirjattiin paperiin Trumpin näkemysten mukaisesti: kansainväliset järjestöt ajavat maailmanlaajuisia päämääriä tavoilla, jotka eivät enää palvele Amerikan etuja.
Trump katsoo määräyksessään, että kansainväliset järjestöt ensinnäkin heikentävät Yhdysvaltojen itsenäisyyttä. Toiseksi osallistuminen järjestöihin tuhlaa veronmaksajien rahoja – Trumpin mukaan tehottomiin tai vihamielisiin tavoitteisiin.
Kolmisenkymmentä Trumpin hylkäämistä järjestöistä ovat YK:n alaisia. Loput voi laskea luonteeltaan YK:n lailla sellaisiksi yhteisöiksi, jotka aikoinaan on perustettu edistämään kansainvälistä sopimuspohjaista maailmanjärjestystä.
Yhdysvallat ei aio enää toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen liittyvissä elimissä. Trump vaatii Yhdysvaltoja eroamaan YK:n hallitustenvälisestä ilmastopaneelista. Samalla maa on vetäytymässä YK:n ilmastosopimuksesta.
Trumpin hylkylistalla on Suomeen vuonna 2017 perustettu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus HybricCOE. Sen yksi tärkeimpiä tehtäviä on seurata ja tuottaa tietoa Venäjän länsimaihin kohdistamasta vihamielisestä vaikuttamisesta.
Hybridiuhkien osaamiskeskus saa rahoituksensa Natolta sekä EU:n jäsenmailta. Keskuksen johtaja Teija Tiilikainen arvioi median haastatteluissa Trumpin toimia yllättäviksi ja harmillisiksi. Tiilikaisen mukaan Yhdysvaltojen eroilmoitus HybricCOE:sta ei aiheuta välittömiä vaikutuksia osaamiskeskuksen toimintaan.
Toki Yhdysvaltojen rahoitus hybridiuhkien ehkäisevään työhön loppunee. Vastaavasti monet muutkin kansainväliset järjestöt menettävät Yhdysvaltojen rahallisen tuen, mikä voi heikentää niiden toimintakykyä ratkaisevasti.
Suomen näkökulmasta Trumpin äärimmäinen politiikka vaikuttaa vaaralliselta. Johtavan suurvallan arvaamaton suhtautuminen jopa sotilasliitto Natoon asettaa Suomen vaikeaan rakoon jo historiamme ja geopoliittisen asemamme näkökulmasta.
Suomi jäi toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton etupiiriin, mutta säilytti itsenäisyytensä rautaesiripun länsipuolella. Vaikka entisen vihollismaan kanssa täytyi harjoittaa ystävyyspolitiikkaa, Suomi vaivihkaa piti yhteyttä länteen.
Pieni pohjoinen maa on hakenut sodanjälkeiset vuosikymmenet tukea sopimuspohjaista maailmanjärjestystä edistävistä yhteisöistä. Kehitysavun on katsottu koituvan koko maailman eduksi. Ilmastonmuutoksen tai luontokadon seuraukset eivät katso kansallisvaltioiden rajoja.
Vaikka pienten valtioiden elintila kapenee, arvopohjaltaan samanmielisten tulee vastustaa ääri-itsekkyyttä maailmassa. Suomelle luontevat kumppanit löytyvät läheltä Pohjoismaista.