Urosmetson ja -teeren talvimetsästys alkaa 10. tammikuuta ja se sallitaan hyvin rajoitetusti läntisen Lapin alueilla tammikuun loppuun asti.
Latvalinnustus on haastava laji. Kuva: Hannu Huttu
Urosmetson ja -teeren talvipyynti aloitettiin seitsemän vuotta sitten vuosikymmenten tauon jälkeen. Sallittu pyyntialue on vaihdellut lintutilanteen mukaan.
Edellytyksenä pyynnille on, että lajien kannat ovat riittävän runsaita. Riistakeskuksen mukaan tänä vuonna tammikuun pyynti on mahdollista läntiseen Lappiin painottuvalla alueella.
Viime vuoteen verrattuna latvalinnustusalue supistui merkittävästi lintutilanteen mukaisesti.
Pyyntialue
Urosteeren ja urosmetson talvinen latvalinnustus on tänä vuonna sallittua näissä Lapin maakuntaan kuuluvissa kunnissa:
Kemi
Keminmaa
Kittilä
Kolari
Muonio
Pello
Ranua
Rovaniemi
Simo
Tervola
Tornio
Ylitornio
Sodankylässä saa pyytää vain urosmetsoa.
”Latvalinnustuksessa liikutaan yleensä suksilla hiihdellen ja tähyillään puihin ruokailemaan nousseita lintuja. Puissa ruokailevia lintuja on usein haastavaa lähestyä ampumaetäisyydelle”, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Latvalinnustuksen haastavat pyyntiolosuhteet vaativat metsästäjältä taitoa ja sitkeyttä. Runsas lumipeite, kylmät säät ja keskitalven vähäinen päivänvalo asettavat haasteita metsästäjälle.
”Selvitysten mukaan vain 11–15 prosenttia metsästäjistä saa saalista ja metson saadakseen pitää hiihtää yli sata kilometriä umpihangessa”, kertoo Svensberg.
Läntisessä ja keskisessä Lapissa sekä Meri-Lapissa metso- ja teerikannan kehitys on ollut vahvaa viime vuosina.
Metsästäjät osallistuvat aktiivisesti riistakolmioiden laskentaan, mikä antaa kattavaa tietoa lintukantojen tilasta. Viime kesänä metsästäjät laskivat 900 riistakolmiota, ja tämä vapaaehtoinen ponnistus on keskeinen osa kestävän metsästyksen suunnittelua ja metsästysaikojen määrittämistä.
Riistakeskus muistuttaa, että vastuullinen metsästäminen ja osallistuminen riistatiedon keruuseen varmistavat, että tämä perinteikäs metsästysmuoto säilyy osana suomalaista kulttuuriperintöä myös tuleville sukupolville.