Yksi mahdollinen keino sijoittajalle hakea onnistuneita osakevalintoja on tarkastella ja verrata analyytikoiden osakkeille antamia tavoitehintoja osakkeiden nykykursseihin. Tämä on tietysti melko karkea ja yksinkertainen menetelmä, ja siinä on syytä huomioida, että analyytikoiden tavoitehinnoissa on usein suurta vaihtelua.
Kasvuyhtiöitä metsästävän sijoittajan kannattaa siksi tietenkin tarkastella monia muitakin tekijöitä kuin analyytikoiden antamia tavoitehintoja.
Lisäksi analyytikoiden tavoitehintoihin kannattaa sijoittajan suhtautua varauksella, koska tutkimusten mukaan ne perustuvat usein ylioptimistisiin näkemyksiin.
Kolme yhtiötä Helsingin pörssistä on valittu sillä perusteella, kuinka paljon analyytikoiden konsensuksen mukainen tavoitehinta ylittää nykyisen pörssikurssin. Valinta tehtiin Helsingin pörssin suurempien yritysten joukosta eli käytännössä niistä, joiden vuosiliikevaihto on vähintään miljardi euroa.
Joukosta erottuu selkeästi kolme yhtiötä, joissa ero tavoitehinnan ja osakekurssin välillä on suurin.
Yhtiöt ovat Sanoma, Huhtamäki ja ehkä hieman yllättäen Elisa. Sanoman tuottopotentiaali on 25 prosenttia, Huhtamäen 22 prosenttia ja Elisan 18,5 prosenttia.
Kaikkein suurimmista, eli vähintään yhdeksän miljardin euron liikevaihdon yrityksistä, paras tuottonäkymä on Orionilla.
Sanoma kasvaa oppimisliiketoiminnan siivin
Sanoma tekee käytännössä kahta asiaa: se tuottaa ja myy oppimateriaaleja ja oppimisjärjestelmiä perus- ja toisen asteen koulutukseen useissa Euroopan maissa, ja se pyörittää Suomessa laajaa mediakokonaisuutta, johon kuuluu sanomalehtiä, aikakauslehtiä, televisiokanavia, radiosoittoa, suoratoistopalvelu ja tapahtumia.
Learning-segmentissä tarjonta kattaa painetut ja digitaaliset oppikirjat, oppimisympäristöt ja arviointiratkaisut muun muassa Hollannissa, Puolassa ja Espanjassa, mikä tekee siitä skaalautuvan, sopimusohjautuvan liiketoiminnan, jonka kassavirrat ovat perinteistä mainosmediaa ennustettavampia.
Media Finland on puolestaan Suomen johtava monikanavainen mediatalo, joka tavoittaa valtaosan suomalaisista ja rakentaa kasvua erityisesti digitaalisista tilauspalveluista ja kohdennetuista B2B-markkinointiratkaisuista.
Sanoma saa suurimman osan tuloksestaan eurooppalaisesta K12-oppimismateriaalista ja loput Suomen johtavasta mediatoiminnasta. K12-oppimismateriaalilla tarkoitetaan oppimateriaalia, joka on suunniteltu koko perus- ja toisen asteen koulutuspolulle esikoulusta lukion viimeiselle luokalle.
Yhtiön kasvustrategia painottaa oppimisliiketoiminnan orgaanista ja yritysostovetoista kasvua opetussuunnitelmauudistusten ja digitalisaation ajamana, kun taas Media Finlandissa kasvu nojaa digitaalisiin tilauksiin, dataohjattuun mainosmyyntiin ja vahvoihin brändeihin vakaassa mutta hitaasti kasvavassa kotimarkkinassa.
Kasvustrategiassa Sanoma on viime vuosina tehnyt selkeän valinnan painottaa Learning-segmenttiä yhtiön pitkän aikavälin arvonluonnin moottorina, ja yhtiö viestii tavoitteekseen korkean yksinumeroisen kasvun oikaistussa operatiivisessa tuloksessa vuosina 2026–2030.
Oppimisliiketoiminnan kasvun ajureina ovat opetussuunnitelmien uudistukset keskeisillä markkinoilla, etenkin Puolassa ja Espanjassa, jossa uudet opetussuunnitelmat tyypillisesti nostavat kysyntää ja mahdollistavat sisällön ja alustojen hinnoittelun päivittämisen ylöspäin.
Media Finlandissa yhtiö näkee rakenteellista kasvua erityisesti digitaalisten tilausten ja dataohjatun mainonnan kautta, mutta ohjaa sijoittajien odotuksia enemmän kannattavuuden, kassavirran ja brändien vahvistamisen suuntaan kuin volyymiperusteiseen liikevaihdon kiihdyttämiseen.
Sanoman vuosien 2024–2025 painopiste on ollut kannattavuuden parantamisessa, kassavirran vahvistamisessa ja taseen keventämisessä, minkä tarkoituksena on luoda pohja nopeammalle tuloskasvulle vuodesta 2026 eteenpäin.
Yhtiön oma ohjeistus ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet ennakoivat, että sekä Learning että Media Finland pystyvät yhdessä ajamaan konsernin oikaistun operatiivisen tuloksen korkeaan yksinumeroiseen vuotuiseen kasvuun, kun opetussuunnitelmakierron positiivinen vaihe ja median digitaalinen transformaatio osuvat samalle ajanjaksolle.
Inderesin ja muiden analyytikoiden kommenteissa korostuu näkemys, että Sanoman tuloskasvu nopeutuu nimenomaan vuodesta 2026 alkaen, kun rajut panostukset digitalisaatioon ja aiemmat tehostamistoimet alkavat valua täysimääräisesti tulokseen samalla, kun oppimismarkkinoiden sykli kääntyy yhtiölle suotuisaksi.
Sanoman liikevaihto viime heinä–syyskuussa oli 516 miljoonaa euroa, mikä merkitsi noin neljän prosentin laskua edellisvuoden 540 miljoonasta eurosta. Liikevaihdon lasku johtui ennen kaikkea Learning-segmentin päätöksestä lopettaa suunnitellusti matalakatteisia jakelusopimuksia Alankomaissa ja Media Finlandin mainosmyynnin heikkoudesta, vaikka oppimissisällön myynti ja digitaalisten tilausten kasvu pehmensivät kokonaisvaikutusta.
Kannattavuus sen sijaan pysyi vahvana. Yhtiön operatiivinen liikevoitto nousi 172 miljoonaan euroon viime vuoden 170 miljoonasta eurosta, mikä nosti marginaaleja sekä neljänneksen että tammi–syyskuun tasolla.
Raportin yhteydessä Sanoma tiukensi vuoden 2025 ohjeistustaan kohti haarukan yläpäätä: yhtiö odottaa koko vuoden raportoituja liikevaihtoja noin 1,29–1,31 miljardiin euroon ja operatiivisen liikevoiton 180–190 miljoonan euron tasolle, mitä yhtiö perustelee parantuneella kannattavuudella sekä Learningissä että Media Finlandissa.
Johdon mukaan opetussuunnitelmauudistukset keskeisillä Learning-markkinoilla vuoden 2026 aikana ja Media Finlandin digitalisaatio luovat perustan ohjeistetulle korkean yksinumeroisen tuloskasvun tavoitteelle vuodesta 2026 alkaen.
Huhtamäki luottaa kierrätettäviin pakkausratkaisuihin
Pakkausyhtiö Huhtamäki valmistaa elintarvikkeiden ja muiden päivittäistuotteiden pakkauksia pikaruokaketjuille, kahviloille, vähittäiskaupalle ja kuluttajabrändeille, kuten kuppeja, lautasia, muovi- ja kuitupakkauksia sekä joustopakkauksia ruokateollisuudelle, juomille ja hygieniatuotteille.
Huhtamäen kasvustrategia on sidottu sen päivitettyyn 2030-strategiaan, jossa tavoitteena on olla ensisijainen valinta kestävissä elintarvikepakkauksissa ja hyödyntää pakkausalan rakennemurrosta, jossa asiakkaat ja regulaatio ohjaavat kysyntää kierrätettävien, kompostoitavien ja uudelleenkäytettävien ratkaisujen suuntaan.
Strategia rakentuu neljän kulmakiven varaan: yhtiö aikoo skaalata kannattavia ydintoimintojaan globaaleissa foodservice-, jousto- ja kuitupakkauksissa, kiihdyttää brändättyjen kiertotalousratkaisujen kehittämistä yhdessä suurasiakkaiden kanssa, parantaa kilpailukykyä maailmanluokan operatiivisella tehokkuudella ja investoida strategisiin kyvykkyyksiin, kuten materiaaliteknologiaan ja digitalisaatioon.
Kasvunäkymät tukeutuvat globaaliin ruokapalvelujen ja valmiiden elintarvikkeiden pitkäaikaiseen kysynnän kasvuun, kehittyvien markkinoiden kaupungistumiseen sekä lainsäädännön luomaan paineeseen korvata perinteisiä muoveja kuitu- ja kiertotalousratkaisuilla.
Viimeisimmässä vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen tulosraportissa yhtiön liikevaihto laski 971 miljoonaan euroon eli noin viisi prosenttia vertailukaudesta, kun negatiivinen valuuttakurssivaikutus ja heikompi volyymi painoivat kokonaismyyntiä.
Oikaistu liikevoitto laski vertailukaudesta kaksi prosenttia 100 miljoonaan euroon.
Huhtamäki odottaa liiketoimintaedellytysten säilyvän suhteellisen vakaina koko vuonna 2025. Konsernin hyvä taloudellinen asema mahdollistaa kannattavien kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen.
Elisan kasvu perustuu kolmeen pilariin
Elisa on Suomen johtava tietoliikenne- ja digitaalisten palvelujen yhtiö, joka tarjoaa kuluttajille ja yrityksille mobiili- ja kiinteän verkon liittymiä, laajakaistaa, televisio- ja viihdepalveluja sekä ICT- ja pilvipalveluja etenkin Suomessa ja Virossa, ja sen lisäksi kansainvälisiä ohjelmisto- ja automaatioratkaisuja yli sataan maahan.
Yhtiön liiketoiminta on ulkoisessa raportoinnissa jaettu kuluttaja-asiakkaisiin, yritysasiakkaisiin ja kansainvälisiin ohjelmistopalveluihin, ja se ansaitsee rahaa pääosin toistuvasta liittymä-, data- ja palvelulaskutuksesta, johon kytkeytyvät myös Elisa Viihde ja muut digitaaliset sisältöpalvelut
Elisan kasvustrategia rakentuu kolmen pilarin varaan: mobiilidatan ja kotimarkkinoiden digitaalisten palvelujen kasvuun, kansainvälisten ohjelmistopalvelujen skaalaukseen sekä verkko- ja IT-infrastruktuurin jatkuvaan investointiin 5G- ja kuituverkon muodossa.
Yhtiö panostaa voimakkaasti 5G-peiton ja kuituyhteyksien laajentamiseen Suomessa, jotta se voi kasvattaa mobiilidatan käyttöä. Samanaikaisesti se hakee orgaanista ja yritysostoihin pohjautuvaa kasvua kansainvälisessä ohjelmistoliiketoiminnassa teollisuuden automaation, analytiikan, verkkoautomaation ja IoT-ratkaisujen alueilla.
Yhtiön johdon mukaan liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu tulee jatkossa yhä enemmän mobiilidatan, kotimaisten digitaalipalvelujen ja kansainvälisten ohjelmistojen yhdistelmästä, kun perinteinen puhe- ja laitebisnes jatkaa suhteellista hiipumistaan.
Skaalautuvat ohjelmistot ja automaatioratkaisut tukevat marginaalien nousua, vaikka verkkoihin sidotut investoinnit pysyvät korkeina.
Viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä Elisan liikevaihto kasvoi viisi prosenttia vertailukaudesta 561 miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi noin kaksi prosenttia 139 miljoonaan euroon, ja kassavirta parani tulosta nopeammin, mihin vaikuttivat parantunut tuloskunto, positiivinen käyttöpääoman muutos ja kurinalainen investointitaso.
Elisan mukaan erityisesti kansainväliset ohjelmistopalvelut ja mobiilipalvelut vetivät hyvin, Suomessa mobiilin postpaid-asiakkaiden keskimääräinen tulo asiakasta kohti (ARPU) nousi hienoisesti 24,3 euroon ja vaikka vaihtuvuus kasvoi, markkina-asema säilyi vahvana.
Elisan pitkän aikavälin kasvu ja kannattavuuden parantuminen nojaavat edelleen mobiilidatamarkkinan kasvuun sekä kotimarkkinoiden digitaalisiin ja kansainvälisiin ohjelmistopalveluihin.
Yhtiö odottaa koko vuoden 2025 liikevaihdon olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Mobiiliin, digitaalisten ja ohjelmistopalveluiden Elisa odottaa kasvattavan liikevaihtoa.
Koko vuoden vertailukelpoisen käyttökatteen yhtiö odottaa olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024.