Sudenmetsästys alkoi tuoreen lakimuutoksen myötä Suomessa vuodenvaihteessa. Susijahti osoittautui jopa yllättävän tehokkaaksi. Salossa kaatolupia myönnettiin käytännössä vain kaupungin läntiselle laidalle, joka kuuluu Aura-Paimion metsästysalueeseen.
Metsästys painottui valtakunnallisesti maan länsiosiin, joissa susista on ollut kaikkein eniten häiriötä. Vahinkojen ja havaintojen perusteella myös itäisen ja läntisen Salon alueelle olisi voinut odottaa kaatolupia, mutta sellaisia ei tällä kertaa tullut.
Aura–Paimio-alueen kiintiö oli 13 sutta. Se tuli täyteen käytännössä kolmessa päivässä. Salossa ammuttiin jahtien aikana yhteensä kuusi sutta (SSS 4.1.).
Pitkiin aikoihin ensimmäinen sudenmetsästyskausi on herättänyt myös kiihkeää keskustelua. Sitä ei voi pitää yllättävänä. Sudet herättävät valtavasti tunteita, ainakin verrattuna siihen, kuinka moni on todellisuudessa edes nähnyt hukkaa luonnossa.
Vuodenvaihteen jahteja häirittiin (SSS 6.1.). Metsästäjäliiton salolaisen varapuheenjohtajan Marko Laineen mukaan Kustavissa metsästäjät joutuivat turvautumaan poliisin apuun, jotta ulkopuoliset saatiin pois häiritsemästä metsästäjiä. Myös Aura–Paimion alueella häirintää tapahtui, mutta selvästi lievempänä.
Sudenmetsästyksen vastustajat voivat mieltää jahdin häiritsemisen oikeutettuna kansalaistottelemattomuutena. Susi on edelleen uhanalainen eläin, eikä hallituksen päätös sallia susien ampuminen ole lainkaan kiistaton ratkaisu. Siitä huolimatta ilmaantuminen metsään pyssymiesten sekaan ei ole suotava tapa viritellä keskustelua luontoarvoista.
Susijahtiin voi suhtautua monella tapaa, ja eri näkökulmat ovat perusteltuja. Tämä ja valitettavasti monet vähemmän perustellut näkemykset ovat nousseet esiin julkisessa keskustelussa.
Metsästyksen puolustajat kokevat, että susikiintiön nopea täyttyminen osoittaa, että metsästykselle oli tarvetta. Jos metsämiehet löytävät näin monta sutta näin nopeasti, se osoittaa, että susi ei ole erityisen harvinainen otus ainakaan alueilla, joilla metsästystä on tehty.
Tätä mieltä on myös Metsästäjäliitto. Sen mukaan kiintiöiden täyttyminen osoittaa susia olevan Suomessa selvästi enemmän kuin aiemmat kanta-arviot ovat antaneet olettaa (SSS 6.1.).
Vastustajien mielestä nopea kaatotahti kertoo pikemminkin siitä, millainen valtava into metsämiehillä on ollut päästä susien kimppuun. Epäilemättä susijahtiin onkin lähdetty innokkaasti.
Maltillisesti arvioiden voisi toivoa, että metsästys hyödyttää lopulta kaikkia. Varsinkin lounaisessa Suomessa susikanta on niin vahva, että nykyinen kiintiö ei sitä uhkaa. Parhaassa tapauksessa luvallinen metsästys vähentää salametsästystä.
Lisäksi on kiistatonta, että ainakin Varsinais-Suomessa susien reviirit ovat käyneet ahtaiksi. Siksi susia on näkynyt yhä useammin myös asutuksen läheisyydessä.
Susikannan harventaminen tekee toivottavasti lisää elintilaa jäljelle jääville laumoille. Samalla eläimet oppivat ihmisaremmiksi. Jos tavoite onnistuu, susipopulaatio voi entistä paremmin.