Asiakkaan autoliikkeestä ostamaan sähköautoon tuli ajamisen estänyt vikatila.

Kuluttajariitalautakunnan ratkaisuja lukiessa törmää toisinaan tapauksiin, joissa näyttää siltä, ettei kuluttaja ole täysin ymmärtänyt asiaa.

Korjaamon työselostus voi toki olla maallikolle vaikeaa luettavaa. Tällaisesta tapauksesta saattoi olla kyse, kun sähköauton omistaja alkoi vaatia korvausta latausluukun lukon korjaamisesta.

Auto oli seitsemän vuotta vanha Renault Zoe -sähköauto, jonka asiakas oli ostanut autoliikkeestä 11 329 eurolla. Auton matkamittarissa oli kaupantekohetkellä vain 27 000 kilometriä.

Asiakas, jota kutsutaan tässä jutussa Nikiksi, ehti ajaa Renaultillaan vajaat puoli vuotta, kunnes auto jämähti pihaan.

Korjaamollehan se oli vietävä. Matkamittari näytti nyt lukemaa 37 620 km.

Akku tyhjeni

Autoa tutkittiin perusteellisesti. Syykin selvisi: akun tyhjentyminen oli aiheuttanut ajamisen estäneen vikatilan.

Nikille syntyi sellainen käsitys, että varsinainen vika oli latausluukun lukossa. Hän aikoi vaihdattaa lukon ja vaati nyt Rellun myynyttä liikettä laskujen maksajaksi.

Koska korjaamo ei suostunut maksumieheksi, Niki lähti hakemaan ratkaisua erimielisyyteen kuluttajariitalautakunnasta.

Renault Zoe teki täydellisen stopin. Tämä kuva on otettu koeajon yhteydessä. Pentti J. Rönkkö

Hän kertoi lautakunnalle vaativansa autoliikkeeltä 638 euroa. Auton 12V akku oli tyhjentynyt ja aiheuttanut ajamisen estäneen vikatilan.

– Korjaamon mukaan syynä oli vika latausluukun lukossa, jonka uusimista korjaamo suositteli, ratkaisupyynnössä sanotaan.

Ratkaisupyyntönsä liitteeksi Niki laittoi korjaamon käteiskuitin määrältään 275 euroa sisältäen vikaselvitystä.

Suurempi osa hänen vaatimuksestaan koski kuitenkin korjaamon laatimaa korjauskustannusarviota. Se oli määrältään 363,12 euroa sisältäen latauspistokkeen luukun lukitusmekanismin.

Tässä vaiheessa kokonaisuus vaikutti täysin loogiselta. Liikkeestä ostettu auto oli vikaantunut pian kaupanteon jälkeen, ja omistaja oli korjaamon asiantuntemusta hyödyntäen saanut vian selville.

Asetelma kääntyi

Lautakunnassa on ratkaistu lukuisia vastaavia tapauksia kuluttajan eli auton ostajan eduksi. Tällä kertaa asetelma kääntyi päälaelleen siinä vaiheessa, kun myyjäliike sai vastausvuoron.

Myös autoliike oli tutustunut korjaamon raportteihin. Tulkinta oli nyt toisenlainen.

Ensinnäkin myyjäosapuoli kiisti Nikin vaatimuksen. Perustelujakin oli luvassa.

Merkkikorjaamo oli myyjän mukaan todennut latausluukun ja latauksen toimivan normaalisti. Korjaamo oli kuitenkin valmistajan tiedotteeseen viitaten suositellut latausluukun lukon uusimista, vaikka siinä ei ollut vikaa todettukaan.

– Korjaamo totesi 12 V akun olevan viallinen, mikä johtuu normaalista 7 vuoden käytöstä ja viime talven kovista pakkasista, vastauksessa sanotaan.

Vastauksensa liitteeksi myyjäliike laittoi korjaamon lisätietolomakkeen: vikakoodeja liittyen 12V akun varaukseen ja latauspistokkeen lukkoon.

Auto näytti vikakoodeja. Kuvituskuva Renault Zoen ohjaamosta. Pentti J. Rönkkö

Akku ladattiin ja testattiin, minkä perusteella akku olisi viallinen, mutta se kuitenkin latautui ja otti vastaan virtaa normaalisti.

– Latauspistokkeen lukon toiminta oli ok, mutta valmistajan tiedotteen perusteella suositeltiin lukon uusimista, koska se voi aiheuttaa ko. ongelman, myyjäliike kertoi.

Kaksi näkemystä

Lautakunnalla oli nyt pöydällään kaksi toisistaan poikkeavaa tulkintaa korjaamon toimenpiteistä.

Nikin mukaan vikaa oli latauspistokkeen lukossa, joka oli hänen käsityksensä mukaan vaihdettava. Juuri siihen hänen vaatimuksensakin perustui.

Jos lautakunta hyväksyisi hänen vaatimuksensa kokonaisuudessaan, hän saisi maksatettua vikaselvityksenkin myyjäliikkeellä.

Myyjäosapuoli luki korjaamoraporttia niin, ettei latauspistokkeen lukkoa olisi välttämätöntä vaihtaa, vaikka valmistajan tiedote asiasta mainitseekin.

Vika oli myyjäosapuolen mukaan akussa ja johtui auton normaalista käytöstä ja ikääntymisestä.

Liike tuntee taatusti kuluttajansuojalain, jossa määritellään, etteivät auton normaalista kulumisesta johtuvat viat kuulu myyjän vastuulle.

Myyjäliikkeen mukaan seitsemän vuoden ikä näkyy vääjäämättä autossa. Kuvituskuvassa Renault Zoe koeajolla. Pentti J. Rönkkö

Ei hyvitystä

Lautakunnan oli nyt ratkaistava, oliko Renault Zoessa ilmennyt vika normaalin kulumisen aiheuttama vai kuuluisiko se myyjän virhevastuun piiriin.

Ratkaisussaan lautakunta nostaa esiin tuttuja vakiolauseita, joilla taustoitetaan ostajan ja myyjän rooleja ja vastuita, esimerkiksi näin:.

– Ostajalla on aihetta varautua siihen, että käytettynä ostettuun ajoneuvoon voidaan joutua tekemään välttämättömiä korjauksia ehkä piankin kaupanteon jälkeen. Korjauskustannukset eivät kuitenkaan saa muodostua kohtuuttoman korkeiksi ajoneuvon ikä, kauppahinta ja sillä ajetut kilometrit huomioon ottaen.

Perehdyttyään saamaansa kirjalliseen aineistoon, lautakunta katsoi, että ratkaisupyynnössä mainitut korjauskulut eivät ole epätavallisen suuret ja odottamattomat tämän ajoneuvon kohdalla.

– Selvitys ei myöskään osoita, että latausluukussa olisi välitöntä korjaustarvetta, ratkaisussa sanotaan.

Lautakunta katsoi lopulta, että kaupan kohde ei ole ollut hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen huonompi kuin kuluttajalla on ollut perusteltua aihetta odottaa, jolloin siinä ei ole hyvitykseen oikeuttavaa virhettä.

Lautakunta ei siis suosittanut minkäänlaista hyvitystä, koska Nikin ostamaan sähköautoon oli tullut vain normaali ikääntymisen aiheuttama akkuvika.