Pääsimme hiljattain Tšekeissä useamman vanhan klassikko-Škodan rattiin. Yksi sympaattisimmista kohtaamisista oli vanhan Piikkinokan ratin taakse istuminen.

Kirjoitimme viime viikolla vuoden 1939 Škoda Superbista. Se oli aikoinaan erittäin edistyksellinen. Mietimme siksi, mitä Škodalle olisi tapahtunut, jos Saksa ei olisi miehittänyt Tšekkoslovakiaa keväällä 1939 ja toinen maailmansota ei olisi syttynyt lainkaan Euroopassa. Linkki tuohon juttuun aukeaa tästä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Helkama ja Škoda

Nyt palaamme todellisuuteen. Historia tapahtui juuri niin kuin se tapahtui. Tšekkoslovakia jäi sodan jälkeen rautaesiripun taakse ja sen yrityksiä kansallistettiin. Se ei kuitenkaan lopettanut autojen valmistusta tai myyntiä rautaesiripun tälle puolen.

Eero Helkama matkusti syksyllä 1947 Prahaan ja tapasi Škodan edustajia. Hän oli vaikuttunut Škodan tarjoamista mahdollisuuksista. Niinpä hän teki sopimuksen Škodan edustamisesta Suomessa.

Ihan ongelmitta ei maahantuontia saatu käynnistymään. Eurooppa oli sodan jälkeen lamaantunut, monia teollisuuslaitoksia – myös Škodan tehtaita – oli pommitettu, joten tuotantoa oli käynnisteltävä kaikkialla mitä innovatiivisimmin keinoin. Škodan tehtailla autojen tuotanto alkoi kuitenkin hyvin pian sodan päättymisen jälkeen, ja kuten arvata saattaa, autoja kasattiin pitkälti käsityönä.

Autoja valmistui hitaasti – mutta niitä kuitenkin valmistui; vuoden 1945 aikana jo 250 kappaletta. Myyntimalli oli ennen sotaa tuotannossa ollut Popular. Kysyntä ei sekään tietysti ollut suurta, harvalla oli sodan jälkeen edes varaa ostaa uutta autoa.

Vuonna 1946 päästiin kokoamaan sitten jo ensimmäistä uudistettua automallia. Se pohjautui edelleen Populariin, mutta sitä oli päivitetty. Keula oli saanut uuden ilmeen, maski oli kuin herrasmiehen viikset – tai dollarihymy. Tuohon autoon Eero Helkama iski silmänsä.

Nelisylinteristä ja 1089-kuutioista moottoria oli sitäkin viritelty. Se tuotti nyt 32 hevosvoimaa, lisäystä edeltäjään oli komeasti kokonaiset kaksi hevosvoimaa.

Kun Helkama oli saanut sopimuspaperit autojen tuonnista kuntoon, kesti itse asiassa vielä yli vuoden päivät ennen kuin ensimmäiset neljä Škodaa saatiin Suomeen.

Škodia oli tuotu Suomeen jo ennen sotaa, Korpivaara & Halla aloitti niiden tuonnin vuonna 1937. Se kauppa loppui kuitenkin pian.

Vuoden 1949 aikana Suomeen saatiin jo 350 Škodaa. Valuuttakauppa ei juuri käyty, diilit itään tehtiin kompensiokauppalla. Tšekkoslovakiaan vietiin suomalaisia puutaloja ja vastakuormassa tuli takaisin Škodia ja ämpäreitä. Vuonna 1949 alkoi myös Moskvitshin tuonti. Syntyi käsite itäautot.

Tudor/1101/Piikkinokka – rakkaalla lapsella on monta nimeä

Myyntivalttina maahantuonnin alkaessa oli siis Tudor, mallimerkinnältään 1101. Mallinimi Tudor ei muuten viittaa kuninkaalliseen englantilaiseen sukuun vaan on väännös kaksiovisesta autosta (two doors). Suomessa se sai kutsumanimen Piikkinokka.

Kuten jo Superbin kohdalla kirjoitimme, Škoda valmisti 1930-luvun puolivälin jälkeen erittäin moderneja autoja. Niissä oli varsin edistyksellisiä teknisiä ratkaisuja, mm. erillisjousitus ja keskusputkirunko. Näiden ansiosta Škoda nousi kotimaansa myydyimmäksi autoksi 1930-luvun lopulla. Ennen se oli pitänyt hallussaan kolmossijaa Pragan ja Tatran jälkeen.

Sitten Natsi-Saksa otti haltuunsa ensi Sudeettialueet ja lopulta koko Tšekkoslovakian keväällä 1939. Škoda alistettiin osaksi Hermann Göringin omistamaa Reichswerkiä. Škoda kävi tuottamaan melkein ainoastaan tankkeja, tykkejä ja muuta sotakalustoa.

Hieno waunu

Pääsimme Škodan 130-vuotisjuhlien yhteydessä viime syksynä hetkeksi näissä kuvissa esiintyvän 1101-mallin rattiin. Kyseinen yksilö on vuodelta 1948.

Ennen koeajoa kierrämme ensin tämän sympaattisen, vähän sarjakuvamaisen näköisen auton ympäri. 1101 on erittäin kompakti, se on vain jokusen sentin yli nelimetrisenä nykyisen pikkuauton kokoinen. Sitä ei kuitenkaan ensisilmäyksellä usko, sillä auto on myös erittäin kapea (1500 mm). Mittasuhteet eivät oikein aukea ennen kuin oven avaa sisätiloihin.

Ovi on saranoitu väärin eli etuosastaan. Näin autoon on helppo astua sisälle paitsi etu- myös takapenkille. Tämä kyseinen yksilö toimi aikoinaan virka-autona Sveitsin Prahan suurlähetystössä vuosina 1948–50.

Hanki rajaton lukuoikeus

Haluatko jatkaa lukemista?

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin.

Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta

Moottori

Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 9 kertaa vuodessa.

Tiepalvelu

Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.