Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Mitä jää jäljelle, kun tekoälykupla puhkeaa?
UUlkomaat

Somekiellot eivät ratkaise kaikkia ongelmia

  • 11.01.2026

Kolumni|Sosiaalisen median ikärajoja lapsille kaavaillaan ympäri maailmaa ja myös Suomessa. Jos ikärajoja asetetaan, Suomessa kannattaisi seurata Tanskaan kaavailtua mallia.

Kirjoittaja on HS:n kehitysjohtaja.

Australiassa tuli joulu­kuussa voimaan laki, joka kieltää sosiaaliset mediat alle 16-vuotiailta. Kiellettyjä ovat Facebook, Instagram, Snapchat, Threads, Tiktok, X, Youtube, Reddit, Kick ja Twitch. Maan hallitus perustelee kieltoa halulla suojella lapsia ruutu­aikaa maksimoivilta some­yrityksiltä ja niiden alustoilla leviävältä haitalliselta sisällöltä.

Monissa Euroopan ja Aasian maissa sekä joissain Yhdys­valtojen osa­valtioissa suunnitellaan tai on jo voimassa saman­laisia kieltoja. Niin myös Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) ajaa niitä myös Suomeen. Uutissuomalaisen gallupin mukaan 62 prosenttia suomalaisista kannattaa sosiaalisen median kieltämistä alle 15-vuotiailta.

Tästä on tulossa somekieltojen vuosi.

Parin viime vuoden aikana vahvistunut tarve kieltoihin johtuu teknoyhtiöiden häikäilemättömyydestä. Ruutujen koukuttavuus ei ole vahinko, vaan somealustojen mainosmyynnin ydintä. Rajoitukset vähentäisivät voittoja, joten niitä vastaan lobataan kiivaasti. Yksilöt ja yhteiskunnat kärsivät haitat, kuten mielenterveysongelmien lisääntymisen.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että lasten haluttaisiin tekevän jotain muuta kuin katsovan ruutua. Pitäisi tavata kavereita, leikkiä, liikkua ja vain olla lapsia. Sen estää kännykkäruuudun addiktiivisuus, joka näkyy selvästi myös aikuisissa.

Lapset ovat aikuisia helpommin manipuloitavia ja haavoittuvampia. Tampereella joulukuussa radiomastosta Tiktok-haasteen takia pudonnut ja kuollut lapsi on surullinen esimerkki siitä, että yhtiöt eivät kanna vastuutaan.

Verkkorikollisuus, tytöille peniskuvia lähettävät miehet ja verkkokiusaaminen ovat kaikki lasten digiarkea.

Ongelmista on selvä käsitys, mutta on paljon epävarmempaa, ratkaiseeko ikäraja niitä.

Estojen helppo kierrettävyys on ilmeinen vastaväite. Australian pääministeri Anthony Albanese on sanonut, ettei alkoholiin liittyvä ikärajakaan ole täydellinen, mutta se kannattaa. Albanese pitää ikärajoja vanhempien käytössä olevana työkaluna.

YK:n lastenjärjestö Unicef muistuttaa, että kieltojen taustalla oleva sinänsä hyvä pyrkimys voi kääntyä itseään vastaan. Etenkin vähemmistöihin kuuluville nuorille sosiaalinen media on tuonut lohtua ja parantanut heidän oloaan. Ennen kaupungit tarjosivat hengitystilaa vähemmistöille ja päähän potkituille. Nyt he löytävät kaltaisiaan sosiaalisesta mediasta.

Rajoitukset voivat myös vaikeuttaa valvontaa.

Jos ruutuaika on huolena, pitäisi puhua myös peleistä. Instagramin kielto iskisi tyttöihin, mutta ei poikiin. Pelit ovat aivan yhtä addiktiivisia, ja Supercellin tuotteet ovat koukuttavuudessaan yhtä pahoja kuin someyritysten tarjonta.

Rajoitukset voivat myös vaikeuttaa valvontaa. Australiassa kielto toteutetaan sulkemalla alle 16-vuotaiden tilit. Esimerkiksi Youtubea voi katsoa myös ilman tiliä.

Teoriassa ikäraja estää sosiaalisen median käytön nuorilta, mutta käytännössä se vie sen vanhempien luvan taakse

Siksi Suomenkin mahdollisissa ikärajoissa kannattaisi seurata Tanskaan kaavailtua mallia. Siinä vanhemmat voivat sallia lapselleen somen käytön, vaikka hän ei olisi vielä ehtinyt vaadittuun ikään. Lapset kasvavat kovin eri tahtia ja heillä on erilaisia tarpeita. Siksi vanhemmilla pitää olla mahdollisuus kasvattaa lastaan niin kuin parhaaksi näkevät.

Ei pidä myöskään ajatella, että koko ongelma ratkaistaan vain yhdellä teolla. Ikärajojen lisäksi pitäisi olla rohkeutta rajoittaa muidenkin kuin lasten toimintaa.

Somealustojen pitäisi olla vastuussa jakamastaan sisällöstä. EU:n yksityisyyslait ovat osoittaneet, että vain riittävän kova taloudellinen uhka pakottaa yhtiöt toimimaan eettisesti. Samalla on nähty, että alustojen toimintaa on mahdollista muuttaa.

Puhelinten valmistajien, Googlen ja Applen pitäisi tarjota helpot, toimivat ja selkeät työkalut vanhemmille, jotta he voisivat rajoittaa sovellusten ja sisältöjen – myös pelien ja kovaa vauhtia tulossa olevien tekoälysovellusten – käyttöä. Kuinka monta tuntia lapsi saa chättäillä tekoälykaverinsa kanssa?

  • Tags:
  • Breaking news
  • BreakingNews
  • Featured news
  • FeaturedNews
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Headlines
  • Helsingin Sanomat
  • Latest news
  • LatestNews
  • Main news
  • MainNews
  • News
  • Otsikot
  • Pääuutiset
  • Suomi
  • Top stories
  • TopStories
  • Ulkomaat
  • Uutiset
  • World
  • World news
  • WorldNews
Suomi
www.europesays.com