Kuumat viistoperät ovat jo lähes kadonneet Euroopan markkinoilta. Onko kyseisen autoluokan tilanne jo aivan toivoton, vai voiko pelastus olla jo näköpiirissä?
Peugeot 205 GTI ja Volkswagen Golf GTI ovat sellaisia taikasanoja, joilla saa sellaisetkin suut lörpöttämään autounelmistaan, jotka olisivatkin muuten sinetöity autojargonilta jo vuosikymmenien ajaksi. Korvien höristelyitä huoltoasemien kahvipöydässä saa aikaiseksi myös monella muulla avainsanalla.
Suuri osa niistä, jotka olisivat valmiita kertomaan erilaisten ”GTI-autojen” tai ”Hot hatchien” hienoudesta tunteja, eivät ole välttämättä edes itse omistaneet kyseisenlaisia autoja. Useamminkin ajaneet esimerkiksi karvalakkivarustellulla 1,1-litraisella 205:llä ja haaveilleet joskus omistavansa GTI-version, mutta haave on vaurastumisen aikaan jo kuopattu, kun arki on vaatinut käytännöllisempää ja tylsempää autovalintaa.
Vuosikymmenien aikana autoluokka on esitellyt meille autointoilijoille paljon hienoja tuotteita – ja etenkin ranskalaiset kunnostautuivat vuosikymmenien aikana taikomaan entistä hienompia arkiautoja jotka sopivat myös urheilullisempaan tarkoitukseen. Kyseiset mallit ovat myös vahvoja maineenkantajia ja tekevät varmasti hyvää autonvalmistajien brändeille vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Auton ostaminen on aina jossain määrin subjektiivinen toimenpide, jossa kokonaiskuvaan vaihtoehdoista vaikuttaa varmasti myös nuoruusajan muistot näistä merkeistä.
Tälle trendille on kuitenkin tulossa loppu tulevaisuudessa, mikäli asiat eivät muutu merkittävästi.
Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Onko täällä ketään?
Syksyllä vietin viikon viimeisimmän Volkswagen Golf GTI Clubsportin ohjaksissa koeajon merkeissä.
Koeajoa kirjoittaessa ryhdyin luontaisesti vertailemaan ajatuksissani Golfia sen olennaisimpiin ja vahvimpiin kilpailijoihin. Jostain syystä näitä kilpailijoita oli vain vaikea saada mieleen kriteereillä etuvetoinen, kireä ja alustaltaan sporttiseen ajoon tarkoitettu. Kollegoiden komppaamisen jälkeen tulin surulliseen lopputulokseen: näitä kilpailijoita ei enää oikeastaan ole, mikäli ei puhuta suorista Golfin sisarmalleista. Kato on ollut nopea.
Syitä hot hatchien katoamiselle on tietysti useita. Autojen hinnat ovat kohonneet pitkään, mutta se ei riitä yksin tekijäksi. Vuonna 1985 Volkswagen Golf GTI maksoi Suomessa noin 105 000 markkaa, joka muuntautuu vuoden 2024 euroissa n. 42 000 euron summaan. Nyt uuden Golf GTI:n saa halvimmillaan 48 522 eurolla. Kustannuspuolella mainittakoon, että polttoaine on toki kalliimpaa ja markkinoilla on tarjolla aiempaa huomattavasti pihimpiä polttomoottoriautoja, sähköautoista puhumattakaan. Mutta teho vaatii aina veronsa, ja etenkin pyrkivässä ajossa tehdasviritteiset viistoperätkin osaavat niellä melkoisen määrän menovettä.
Toinen syy on valmistajien keskittyminen valmistamiensa autojen keskipäästöjen madaltamiseen, etenkin Euroopassa. Koska GTI-autoja on myyty jossain määrin mukavia lukemia, niiden korkeammat päästöt ovat vaikuttaneet negatiivisesti päästöjen keskiarvoon – joka puolestaan voi käydä valmistajille kalliiksi päästösanktioiden muodossa.
Sähköisempiä sähkömalleja odotellessa
Usean valmistajan resurssit on myös tällä hetkellä varmasti keskitetty juurikin vähäpäästöisten autojen, etenkin sähköautojen kehittämiseen. Hyvän, saati sitten erinomaisen GTI-auton tekeminen vaatii hurjan määrän hienosäätöä, sillä ne on saatava mieleiseksi etenkin sille ajettavuuteen intohimoisesti suhtautuvalle, erittäin kriittiselle ryhmälle. Huonosti viimeistellyn ajokokemuksen sijaan on kannattavampaa tarjota tyhjää.
Lähitulevaisuudessa ei ole nähtävissä, että kuopatut mallit olisivat tekemässä paluutaan vanhassa muodossaan. Ainakaan polttomoottorisina. Sen sijaan toiveita voidaan elätellä sähköisten voimalinjojen suuntaan. Kohtuuhintaisia, urheilullisia viistoperiä ei sähköautomaailmasta vielä juuri löydy. Sähköautojen perustekniikan pullonkaulojen korjaaminen edistyy kuitenkin vauhdilla. Toivottavasti ainakin joissain tapauksissa tämä vapauttaisi autonvalmistajille kehitysresurssien suuntaamisen jälleen iloisempien ja imagoystävällisempien tuotteiden suunnitteluun.
Auringonsäteitä pilvien rakosista on jo näkyvillä. Esimerkiksi Alfa Romeo Junior Veloce on osoittautunut jo varsin hauskaksi tuotteeksi juurikin Golf GTI:n hintaluokassa. Samaa perusrakennetta hyödyntävistä autoista esimerkiksi Peugeot e-208 on saamassa GTI-käsittelyn lähiaikoina. Toivotaan, että tämä ilmiö rantautuu muillekin autonvalmistajille.