CÚCUTA Kolumbian itäreunalla Cúcutan rajakaupungin kaduilla marssi keskiviikkona tuhansia mielenosoittajia. He halusivat tukea Kolumbian itsemääräämisoikeutta, jonka he pelkäsivät menettävänsä Yhdysvalloille.
Yhdysvallat sieppasi viikko sitten naapurimaan Venezuelan presidentin Nicolás Maduron.
– Venezuela on veljesmaamme, joten sama voi tapahtua täälläkin, sanoi mielenosoittaja Mayra Alejandra Zapata Ylelle.
Zapata jaksoi kuitenkin uskoa, että Kolumbian presidentti Gustavo Petro onnistuu diplomatiallaan torppaamaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin iskusuunnitelmat.
Tehtävä ei ole helppo, eivätkä kaikki mielenosoittajat olleet yhtä toiveikkaita.
Vapaustaistelija Simón Bolívarin asuun pukeutunut mies toi viestin 200 vuoden takaa:
Emme ole Pohjois-Amerikan takapihaa, sanoi Miguel Ángel Rodríguez Gutiérrez.
Kolumbia on varautunut Yhdysvaltain hyökkäykseen. Presidentti Petro on pelännyt, että Yhdysvallat sieppaa Maduron tavoin myös hänet.
Uhmakas sävy vaihtui sovittelevaksi
Kun kaksi kärjekästä valtionpäämiestä alkaa nokitella, lopputulos on vaarallinen koko maanosan kannalta.
Kolumbia kävi jo kuilun partaalla ottaessaan mittaa Trumpista.
Kuten Trump omassa maassaan, myös Kolumbian presidentti Petro on kiivas ja polarisoiva poliitikko, joka ei säästele sanojaan arvostellessaan poliittisia vastustajiaan kotimaassa tai ulkomailla.
Avaa kuvien katselu
Kolumbian presidentti Gustavo Petro puhui Bogotássa lokakuussa 2025. Kuva: Carlos Ortega / EPA
Entisenä vasemmistosissinä Petro on ilmoittanut olevansa valmis tarttumaan uudestaan aseisiin. Hän on tuominnut yksiselitteisesti Maduron sieppauksen ja Yhdysvaltain imperialistisen suhtautumisen Latinalaiseen Amerikkaan.
Petro on verrannut Trumpin niin sanottua Monroe-oppia Latinalaisen Amerikan kohtelusta Hitlerin politiikkaan. Samoin Petro vertasi Maduron vaimon Cilia Floresin pidätystä Hitlerin toimiin muita kansoja kohtaan.
Petron kannanotot Yhdysvaltain sotilasoperaatioon Venezuelassa ovat jyrkempiä kuin todennäköisesti kenenkään muun valtionpäämiehen.
Perjantaina Petro sanoi kuitenkin espanjalaisen El País -lehden haastattelussa, että puhelinkeskustelu Trumpin kanssa keskiviikkona jäädytti sieppausuhan toistaiseksi.
Puhelun jälkeen myös Valkoisen talon puhetapa muuttui ainakin hetkeksi. Trump kertoi Truth Social -kanavallaan arvostavansa keskustelun sävyä Petron kanssa.
Aiemmin tuo sävy on ollut dramaattisen uhmakas puolin ja toisin. Trump on väittänyt Petroa sairaaksi mieheksi ja huumekauppiaaksi ja väläyttänyt voimankäytön mahdollisuutta.
USA ja Kolumbia liittolaisia huumesodassa
Kolumbia on jo vuosikymmeniä ollut Yhdysvaltain läheinen liittolainen.
Yhdysvallat on rahoittanut erityisesti Kolumbian asevoimien sotaa kokapensaan viljelyä vastaan, sillä Kolumbia on maailman suurin kokaiinin tuottaja – toisin kuin Venezuela, joka on Yhdysvaltain huumemarkkinoilla paljon pienempi tekijä.
Avaa kuvien katselu
Kolumbialaisia poliiseja valvomassa kokapensaiden hävittämistä Tumacon alueella vuonna 2020. Kuva: Carlos Ortega / EPA
Trumpin toisella kaudella liittolaisten suhde on kuitenkin kariutunut. Trump on vähentänyt Kolumbian rahoitusta murto-osaan entisestä. Hän on jopa kieltänyt maahantulon Petron hallinnon edustajilta ja määrännyt useille heistä pakotteita.
Ideologisesti presidentit ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. Trumpia ovat närästäneet Petron kannanotot esimerkiksi Gazan tilanteeseen.
Huumesota on Trumpin tärkeimpiä perusteluita Latinalaisen Amerikan maiden kurittamiselle. Kolumbialle on kiusallista se, että Yhdysvaltain kiinnostus kokanviljelyä kohtaan on perusteltu.
YK:n mukaan kokapensaan viljelyala on kasvanut kahdeksassa vuodessa lähes kaksinkertaiseksi.
Petro on kuitenkin puolustanut toimiaan huumesodassa. Hän sanoo viestipalvelu X:ssä, että lähes kaksi kolmasosaa maailman kokaiinitakavarikoista on Kolumbian tiedustelun ansiota.
Uutena aseena kokanviljelijöitä vastaan Kolumbia päätti joulukuussa ottaa käyttöön droonit, joilla kokaviljelmiä myrkytetään ilmasta.
Avaa kuvien katselu
Ihmiset osoittavat mieltä presidentti Petron puolesta Santander-puistossa Cúcutan keskustassa 7. tammikuuta. Kuva: Mika Mäkeläinen / YleVetoaminen vapauttajaan tehoaa aina
Petro on hakenut poliittista selkänojaa myös marssittamalla kansaa kaduille. Cúcutan lisäksi Petron kannattajat osoittivat kuluneella viikolla mieltä kymmenissä kaupungeissa ympäri Kolumbiaa.
Ylen haastattelemat cucuteñot eli Cúcutan asukkaat tuomitsivat jyrkästi Trumpin pelottelun ja syytökset.
– Yhdysvallat haluaa viedä luonnonvaramme ja maamme, mutta se ei onnistu. Petro ei ole syyllinen siihen, mistä häntä syytetään, sanoi suurta Kolumbian lippua heiluttanut Mónica Revolina.
– Kolumbiaa tulee kunnioittaa, hän totesi.
Avaa kuvien katselu
Kartta näyttää Cúcutan sijainnin Kolumbian ja Venezuelan rajan tuntumassa. Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator
Kolumbiassa isänmaallista ylpeyttä nostaa parhaiten vetoaminen 200 vuotta sitten vaikuttaneeseen vapaustaistelijaan Simón Bolívariin, jonka myötä Kolumbia itsenäistyi Espanjan siirtomaavallasta.
Itsenäistynyt Etelä-Amerikan pohjoisosa muodosti aluksi niin sanotun Suur-Kolumbian, johon kuului myös nykyinen Kolumbia.
Liikuta karttaa ja katso, minkä nykyvaltioiden alueella Suur-Kolumbia sijaitsi:
Kuvat: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator (vasen), Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator (oikea)
Vapaustaistelija Bolívarista tuli sittemmin diktaattori, mutta ainakin hän oli oma eikä siirtomaavallan johtaja.
– Taistelimme vapautemme puolesta kauan sitten emmekä halua joutua uudelleen siirtomaaksi, sanoi Cúcutassa mielenosoitukseen osallistunut Mayra Alejandra Zapata.
Zapatalla on tiukat terveiset Trumpille.
– Trump saisi mennä terapiaan päästäkseen yli lapsuudenaikaisista traumoistaan, jotta hän voisi olla onnellinen ja vapaa omassa maassaan ja jättäisi meidät rauhaan, Zapata sanoo.
Yhdysvallat ja Kolumbia tavoittelevat yhteistyön palauttamista lähitulevaisuudessa Petron Washingtonin-vierailulla. Sen ajankohtaa ei vielä ole kerrottu.