Jopa hallinnon kaatumista on väläytelty.
Iranissa jatkuvat laajat mielenosoitukset eivät asiantuntijoiden mukaan välttämättä johda vallankumoukseen. Tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen, ja niin Iranissa kuin muuallakin odotetaan Yhdysvaltojen mahdollista reaktiota tilanteeseen.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen mukaan on selvää, että kansan tyytymättömyys Iranin islamistiseen hallintoon on laajaa. Vanhanen analysoi tilannetta X:ssä.
Käynnissä olevat mielenosoitukset ovat laajimmat sitten vuoden 2022 kansannousun. Tuolloin iranilaiset lähtivät kaduille, kun nuori kurdinainen Mahsa Amini kuoli moraalipolisin käsissä.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan turvallisuusjoukot tappoivat yli 550 ihmistä ja pidättivät 20 000 ihmistä tukahduttaessaan mielenosoituksia.
Vuoden 2022 tapahtumat eivät johtaneet hallinnon kaatumiseen. Nyt ilmassa on kuitenkin Henri Vanhasen mukaan ”poikkeuksellinen yhdistelmä tekijöitä”, kuten maan surkea taloustilanne ja heikentynyt turvallisuusympäristö.
Kun viimeksi maassa vastustettiin erityisesti moraalipoliisin tyranniaa, nyt mielenosoittajia motivoi kadulle valuutan raju heikkeneminen ja voimakas hintojen nousu. Tämä laskee Vanhasen mukaan kansan kynnystä osallistua mielenosoituksiin.
Tilanteen taustalla vaikuttaa Vanhasen mukaan myös viime kesän sota. Israel hyökkäsi tuolloin Iraniin, ja Yhdysvallat tuki Israelia iskemällä Iranin ydinkohteisiin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puhunut mahdollisesta uudesta sotilaallisesta väliintulosta maahan. Trump uhkasi torstaina Yhdysvaltojen ”iskevän hyvin kovaa”, jos Iran alkaisi ”tappaa ihmisiä”.
Trumpin mainitsema kynnys iskulle on ylittynyt, sillä ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin 50 mielenosoittajaa on jo tapettu.
Vanhasen mukaan Trumpin uhkauksia ei varmaankaan oteta Iranissa pelkkänä puheena. Hänen mukaansa iranilaiset voivat nähdä mielenosoitusten mahdollistavan ulkovaltojen puuttumisen tilanteeseen.
Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren arvioi Ylelle, että Trumpin hallinnossa pohditaan parhaillaan, miten tilanteeseen tulisi reagoida.
Dahlgrenin mukaan Yhdysvallat ei todennäköisesti aio hyökätä Iraniin niin kuin se viime kesänä teki. Hän kuitenkin väläyttää Ylen haastattelussa, että maan johtajan kaappaaminen voi olla asia, josta Yhdysvalloissa keskustellaan.
Yhdysvallat kaappasi Venezuelan presidentin Nicolás Maduron viime viikolla.
Iranin hallinnon vastaisia mielenosoituksia on nähty myös esimerkiksi Alankomaissa. Iranin mielenosoituksista on vaikea saada kuvamateriaalia, sillä maa on eristetty internetistä. Kuva: PHIL NIJHUIS
Kansainvälisessä mediassa on esitetty myös arvioita, joiden mukaan protestit voivat johtaa ajatollah Ali Khamenein hallinnon kaatumiseen.
Arvostetun brittitutkimuslaitoksen Chatham Housen Lähi-idän tutkimusohjelman johtaja Sanam Vakil sanoi CNN:lle, että mielenosoitukset vahingoittavat hallinnon jo valmiiksi rakoilevaa legitimiteettiä.
Riippumatta siitä, mihin tämänkertaiset mielenosoitukset lopulta johtavat, on Iranin islamilainen valtio on tulossa Vakilin arvion mukaan tiensä päähän.
Iraniin erikoistuneen CMEG-ajatushautomon johtaja Ali Fathollah-Nejad puolestaan kertoi CNN:lle, että mielenosoitukset ovat saavuttaneet ”uuden tason”. Jos ne vielä laajenevat, tulee niiden tukahduttamisesta hänen mukaansa yhä vaikeampaa.
Edes mielenosoitusten onnistunut tukahduttaminen ei Fathollah-Nejadin arvion mukaan välttämättä tarkoita pitkäaikaista voittoa hallinnolle, sillä mielenosoitusten taustalla on merkittäviä epäkohtia ja tyytymättömyyttä.
Hänen mukaansa yhteiskunnan ja valtion välille on syntynyt Iranissa peruuttamaton railo.