Merihätään joutunut Saario saa Cymona Eagle -aluksella asianmukaista huolenpitoa ja hoitoa, kerrotaan hänen viestintätiimistään.

Jari Saario lähikuvassa.

Avaa kuvien katselu

Jari Saario lähti matkaan Chilen Kap Hornista määränpäänään Etelä-Afrikan Kapkaupunki. Kuva: Jari Saarion kotialbumi

12:49•Päivitetty 13:04

Seikkailija ja valtamerisoutaja Jari Saario voi hyvin, kertoo Saarion tiedottaja Hanni Marin Ylelle.

– Olemme saaneet aamulla tiedon meripelastuskeskuksen ja laivan kautta, että hän voi henkisesti ja fyysisesti hyvin. Toki hän on edelleen tarkkailussa, kuten asiaan kuuluu, mutta voi hyvin.

Saario pelastettiin aamuyöstä merihädästä kreikkalaisen Alassia-varustamon kauppa-alus Cymona Eaglen kyytiin.

Marinin mukaan aluksen kapteeni on vahvistanut pelastuksen tapahtuneen kello 2.10 sunnuntaina aamuyöllä.

– Saario on laivan lääkintäkeskuksessa, jossa hän saa asianmukaista huolenpitoa ja hoitoa, eikä mitään kriisiä ole päällä.

Laiva matkaa tällä hetkellä kohti Bangladeshia, mutta Marinin mukaan varmistetaan vielä, voisiko Saario jäädä aluksen kyydistä jo Kapkaupungissa.

Vene jäi mereen

Saarion vene on jäänyt mereen.

– Pelastusoperaation yhteydessä on tehty päätös, että se vene jää sinne turvallisuussyistä, Marin kertoo.

Jari Saarion soutuvene.

Avaa kuvien katselu

Tältä Jari Saarion vene näytti ennen matkaa. Kuva: Jari Saarion kotialbumi

Mahdollisista pelastusoperaation kustannuksista ei vielä tässä vaiheessa ole tietoa.

Saarion tiimi tekee yhteistyötä meripelastuskeskuksen kanssa. Varustamon tai laivan henkilöstöä ei ole vielä sunnuntaina iltapäivään mennessä tavoitettu tarkempia tietoja varten.

Kuvia sosiaaliseen mediaan ei ole voitu jakaa, sillä niitä ei ole saatu. Marin on nähnyt muiden jakamia kuvia, mutta niiden alkuperää hän ei voi vahvistaa.

Yle on kysynyt sosiaalisessa mediassa kiertävien kuvien ja videoiden aitoudesta Marinin lisäksi myös Alassia-varustamolta, mutta ei ole tavoittanut varustamon edustajaa.

– Pohdimme, onko hänellä enää mitään sellaista laitetta tai puhelinta, millä hän on ottanut niitä kuvia ja lähettänyt aikaisemmin. Emme tiedä, onko se hänellä enää.

Saario otti yhteyttä satelliittipuhelimella

Jos henkilö joutuu merihätään, hän voi ottaa yhteyttä meripelastuskeskukseen monin eri tavoin, meripelastusjohtaja Antti Jutila Länsi-Suomen Merivartiostosta sanoo. Yhteydenottotapa riippuu esimerkiksi siitä, millaisten yhteyksien päässä pelastettava on.

Yhteyttä voi yrittää ottaa tavallisella matkapuhelimella tai merenkulkuun tarkoitetulla VHF-radiopuhelimella, jos henkilö on rannikkoalueella.

Saarion tapauksessa yksi hälytys tuli Cospas-Sarsat -satelliittihälytysjärjestelmän kautta. Hän oli hälytyshetkellä huomattavan matkan päässä rannikosta.

– Kun hälytys laukaistaan, tieto kulkeutuu satelliitin kautta maa-asemalle, josta se välittyy lähimmälle meripelastuskeskukselle ja myös sille meripelastuskeskukselle, johon alus on rekisteröity, Jutila kertoo.

Tämän jälkeen vastuualueen meripelastuskeskus, tässä tapauksessa Etelä-Afrikassa, alkaa hoitaa asiaa.

– Tässä tapauksessa pelastettava oli niin kaukana, että ei ollut muita vaihtoehtoja kuin katsoa, mitä kauppa- tai muita aluksia lähettyvillä on ja kontaktoida niitä.

Meripelastuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaan lähimpänä olevan aluksen pitää auttaa merihätään joutunutta, Jutila sanoo. Cymona Eagle joutui poikkeamaan reitiltään merkittävästi.

Pelastustapahtumien kulku

  • Saario antaa hätäkutsun laitteellaan perjantaina 9.1.2026 noin iltaviideltä.
  • Lauantaina 10.1.2026 noin kello 11 Cymona Eagle on ohjattu Jarin veneen suuntaan ja henkilöstö on saanut yhteyden Saarnioon.
  • Sunnuntaina 11.1.2026 kello 2.10 (Suomen aikaa) Cymona Eaglen kapteeni vahvistaa pelastustoimien onnistuneen.
  • Sunnuntaina 11.1.2026 Cymona Eagle on matkalla Bangladeshiin.