Viikon eläin|Harpyija lentää myös kaukomaille, sieppaa saaliin ja kuljettaa pesäänsä.
Lue tiivistelmä
Harpyija on yksi maailman vahvimmista ja raskaimmista petolinnuista, joka elää Keski- ja Etelä-Amerikassa, toimittaja Niko Kettunen kertoo kolumnissaan.
Harpyijanaaras voi painaa kymmenen kiloa ja kykenee nostamaan jopa aikuisen laiskiaisen.
Harpyija on käymässä uhanalaiseksi, kun sen elinympäristöjä tuhotaan.
Läntisellä pallonpuoliskolla nokkimisjärjestys on selvä. Amerikan iso kotka tekee mitä haluaa. Se lentää vaikka kaukomaille, nappaa saaliin kyytiin ja kuljettaa pesäänsä, eikä siihen kellään ole nokan koputtamista.
Kyseessä on tietysti harpyija, yksi maailman mahtavimmista petolinnuista. Harpyija, latinaksi Harpia harpyja, on kotkista kenties vahvin ja raskain. Harpyijanaaras voi painaa kymmenen kiloa ja kykenee nostamaan jopa aikuisen laiskiaisen.
Pienemmät kädelliset se kaappaa kyytiin suoraan syöksystä. Siinä lähtee apina lentoon ennen kuin ehtii edes naamakarvaansa väräyttää.
Harpyija elää Keski- ja Etelä-Amerikassa, ja sen valtapiiriin kuuluu myös koko Venezuela. Viidakon valtias tekee pesänsä korkealle kapokkipuun oksiin ja valvoo sieltä maita ja mantuja.
Harpyija ei ole siiviltään suurin kotka. Sen siipien kärkiväli on parin metrin molemmin puolin, eli se on lennossa suunnilleen samankokoinen kuin meikäläinen maakotka.
Sen sijaan harpyija saattaa olla maailman painavin kotka. Eräs vankeudessa elänyt naaras painoi ennätykselliset 12,3 kiloa.
Luonnon ravinnolla harpyija ei välttämättä kykene kasvamaan noin tuhdiksi mutta kilvoittelee raskaan sarjan ykköstittelistä yhdessä kuningasmerikotkan ja filippiinienkotkan kanssa. Nämä kaikki voivat kasvaa noin kymmenkiloisiksi.
Harpyijalla on valtavat kynnet ja se on todella vahva petolintu. Harpyija voi tosiaan kaapata vaikka laiskiaisen puusta. Täysikasvuiset laiskiaiset voivat nekin painaa lähemmäs kymmenen kiloa.
Harpyija saa nimensä kreikkalaisen taruston harpyijoilta. Ne olivat ikäviä eukkoja, pitkäkyntisiä hirviöitä, jotka piinasivat sokeaa Fineasta ja veivät tältä ruoan suoraan nenän edestä. Muinaiset kreikkalaiset eivät harpyijakotkaa itse tosin koskaan nähneet. Odysseuksenkaan tarumatkat eivät yltäneet Atlantin yli.
Ravintoketjun pää olen mää, voisi harpyija luritella, Eppu Normaalia mukaillen. Yksikään luontokappale ei tätä huippusaalistajaa uhkaa.
Paitsi tietysti ihminen. Harpyija on käymässä uhanalaiseksi, kun sen elinympäristöjä tuhotaan.