Venezuela|HS tapasi seitsemän pääkaupunkiseudulla asuvaa venezuelalaista, jotka kertoivat, miltä heidän kotimaansa tilanne näyttää viikko Yhdysvaltojen iskun jälkeen.
Lue tiivistelmä
Pääkaupunkiseudulla asuvat venezuelalaiset pitävät Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin väliintuloa Venezuelaan hyvänä asiana, vaikka se rikkoi kansainvälistä oikeutta.
Venezuelalaiset muistuttavat, että heidän kotimaassaan on rikottu kansainvälistä oikeutta lukuisilla tavoilla presidentti Nicolás Maduron ja Hugo Chávezin aikana.
Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan hieman yli viikko sitten ja vangitsi presidentti Maduron sekä hänen vaimonsa tuomittavaksi huumeterrorismista.
Tunnelma Hakaniemen hallissa sijaitsevassa kahvilassa on käsinkosketeltavan turhautunut, kun seitsemän pääkaupunkiseudulla asuvaa venezuelalaista alkaa purkaa tuntojaan Venezuelan tilanteesta, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheista ja siitä, miten Venezuelasta mediassa kirjoitetaan.
On kulunut vähän yli viikko siitä, kun Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan. Samalla vangittiin maan presidentti Nicolás Maduro sekä hänen vaimonsa. Molemmat vietiin Yhdysvaltoihin tuomittavaksi ”huumeterrorismista”.
”Nyt toistellaan kaikkialla sitä, miten Trump rikkoi kansainvälistä oikeutta hyökätessään Venezuelaan ja viedessään Maduron Yhdysvaltoihin. Venezuelassa on rikottu kansainvälistä oikeutta lukuisilla tavoilla Maduron ja Hugo Chávezin aikana, eikä se ole tuntunut kiinnostavan ketään”, sanoo Suomessa vuodesta 2008 asunut Andreina Garcia.
Hugo Chávez oli Venezuelan presidentti vuosina 1999–2013.
Ninova Bermúdez Cuenca (vas.), Jhon Rivas ja Emiliano Rivero haluaisivat ihmisten ymmärtävän, millaisessa todellisuudessa venezuelalaiset ovat eläneet kotimaassaan. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Garcia muistuttaa, että Venezuelan vankiloissa istuu suuret määrät ihmisiä ”väärien mielipiteiden” takia. Paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan poliittisia vankeja istuu vankiloissa jopa yli 800.
Venezuela ja Kuuba tekevät paljon yhteistyötä, ja kaikki paikalla olevat kertovat kuubalaisista poliiseista, jotka ovat tappaneet ihmisiä Venezuelassa rauhanomaisten protestien aikana.
”Media keskittyy puhumaan kansainvälisestä oikeudesta ja öljystä, kun venezuelalaisille todellisuus kotimaassa on todella pelottava ja surullinen. Me kaikki täällä olemme sitä mieltä, että Trumpin väliintulo oli hyvä asia”, sanoo opiskelija Flor Salazar.
Hän ja muut antavat esimerkkejä: ihmiset kaivelevat Venezuelassa ruokaa roskalaatikoista, kun palkat eivät riitä mihinkään ja inflaatio laukkaa.
Asuinalueilla partioi ”jefe de calleina” eli kadun pomoina tunnettuja hallinnon edustajia, jotka pyrkivät selvittämään, kuka on uskollinen hallitukselle ja kuka ei.
Valtio jakaa ruoka-avustuslaatikoita, mutta niiden sisältö on huonolaatuista ja laatikkoja käytetään myös kontrollin välineinä, paikalla olevat kertovat. Jos on hallitukselle uskollinen, saa laatikon, ja jos ei, laatikkoa ei tule.
”Laatikoissa voi olla esimerkiksi Brasiliasta tuotua kanaa, mutta ei minkäänlaista tietoa kylmäketjusta. Kuka sellaista uskaltaa syödä”, Suomessa parhaillaan turvapaikkaprosessissa oleva Mildred Martinez tuhahtaa.
Paikalla olevat myös huomauttavat, ettei Venezuelan öljy ole hyödyttänyt paikallisia tähänkään asti, vaan ihmiset elävät köyhyydessä.
”Venezuela on käynyt öljykauppaa Kiinan, Venäjän, Kuuban ja Iranin kanssa. Kuuban kanssa kyse ei välttämättä ole ollut kyse siitä, että raha olisi vaihtanut omistajaa, vaan Venezuela on saanut Kuubasta esimerkiksi poliiseja vastalahjaksi öljystä”, turvapaikkaa Suomesta hakenut Emiliano Rivero sanoo.
Andreina Garcia huomauttaa, että Trumpin puheet siitä, kuinka sosialistinen järjestelmä on vienyt Venezuelan öljyn Yhdysvalloilta, asettuvat jonkinlaiseen kontekstiin mikäli ymmärtää Venezuelan ja Yhdysvaltojen yhteistä historiaa.
Hän ja muut kertovat, miten Yhdysvallat investoi huomattavia summia rahaa Venezuelan öljyteollisuuteen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Rahoilla rakennettiin esimerkiksi öljyinfrastruktuuria. Hugo Chávezin tultua valtaan öljyteollisuutta kansallistettiin ja Yhdysvaltalaisten öljyfirmojen omistuksia pakkolunastettiin.
”Trump on vain niin huono kommunikoimaan asioita. Hän tarvitsee [ulkoministeri] Marco Rubion vierelleen selittämään asiat niin, että muutkin ymmärtävät, mistä hän on puhumassa”, Andreina Garcia naurahtaa.
Myös Trumpin puheet siitä, kuinka Venezuela olisi keskeinen huumesalakuljetuksen keskus, saavat paikalla olijoilta tukea.
”Venezuela ei ole merkittävä peluri huumeiden valmistuksessa, mutta se on tärkeä kauttakulkumaa. Huumekauppa tarvitsee Venezuelan kaltaisen maan, jonka kautta huumeet saadaan kuljetettua eteenpäin kaikkialle”, Andreina Garcia sanoo.
Kaikki haastatellut eivät halunneet tulla kuvatuiksi, sillä he kertovat pelkäävänsä edelleen Venezuelassa olevien perheenjäsentensä puolesta. Kuvassa Ninova Bermúdez Cuenca. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Mildred Martinez näyttää surulliselta. Hän painottaa, että Yhdysvaltojen hyökkäys Venezuelaan oli ”surullista ja häpeällistä” mutta silti hyvin tarpeellista.
”Nuoret Venezuelassa ansaitsevat tulevaisuuden. Koko maa on ollut kidnapattu 26 vuotta, mutta kukaan ei tehnyt mitään. Haluamme, että Venezuela on vapaa, itsenäinen maa.”
Flor Salazar muistelee, millaista oli käydä koulua Venezuelassa ennen hänen tuloaan Suomeen.
”Usein koulussa ei ollut edes sähköä. Opettajille ei maksettu juuri mitään. Muistan, miten koulun edessä oli protesteja ja poliiseja yrittämässä tukahduttaa niitä.”
Andreina Garcia tekee vertauksen Suomen ja Venezuelan välillä.
”Jos Putin nyt valtaisi Suomen ja Trump saisi hänet pois täältä, ajattelisitteko te, että Trump on idiootti ja tekee väärin? Tilanne Venezuelassa on ollut aivan hirveä, ja maan hallinto on korruptoitunut joka nurkasta. On hyvä, että edes joku puuttui tilanteeseen.”