Laulujoutsenen tööttäilevän laulun kuulee jo kaukaa, kun joutsenaura lentää maalis-huhtikuussa kohti pohjoista. Suomen joutsenet talvehtivat sulavesissä eteläisellä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Saksassa. Nykyisin joutsenia pesii koko Suomessa, mutta vielä viisikymmentä vuotta sitten niiden komeita pesäkumpuja löytyi vain pohjoisimmasta Lapista.
Suomen kulta-ajan taiteessa Akseli Gallen-Kallela kuvaa laulujoutsenen, Tuonen joutsenen, Väinämöisen äidin takana Tuonelan virralla. Säveltäjä Jean Sibelius ikuisti laulujoutsenen Lemminkäinen-sarjan osaan Tuonelan joutsen, joka puolestaan inspiroi runoilija Eino Leinoa näytelmärunon Tuonelan joutsen luomiseen. Karjalasta löydetyissä kalliopiirroksissa esiintyy laulujoutsen, jota erityisesti itäisessä Suomessa pidettiin pyhänä lintuna.
1800-luvun lopulta 1900-luvun taitteeseen tultaessa asenteet laulujoutsenta kohtaan muuttuivat. Lintua alettiin metsästää ja se joutui pesärosvojen (korppi, kettu, ahma ja myöhemmin myös minkki) hyökkäysten kohteeksi. Sotien jälkeen pulavuosina kotimaahan muuttavat pulleat laulujoutsenet kelpasivat hyvin syötäväksi, saihan jokaisesta linnusta jopa viitisen kiloa syötävää lihaa.
1900-luvun alussa laulujoutsen oli häviämässä Suomen luonnosta – pesiviä pareja oli enää vajaat parikymmentä, kun nyt pesivien lintujen kanta on noin 10 000 paria. Erityisesti muoniolainen eläinlääkäri ja kirjailija Yrjö Kokko teki valtavasti valistustyötä laulujoutsenen suojelemiseksi, vaikka lintu oli rauhoitettu jo vuonna 1934. Moni on lukenut hänen laulujoutsenkirjojaan, Laulujoutsen – Ultima Thulen lintu (1950) ja Ne tulevat takaisin (1954).
Laulujoutsen x 3
Siivistä tehtiin aikanaan siivousluutia, sen henkitorvesta metsästystorvia ja helistimiä, sekä sääriluista imupillejä. Munankerääjiä saapui ulkomailta asti.
Suuri pesäkumpu suon tai lammen rannalla on rakennettu pehmeistä kasvinosista, jotka pesimäkauden aikana kompostoituvat ja tuottavat lämpöä haudottaville munille.
Syövät pääasiassa vesikasvien juuria, varsia ja lehtiä, mutta myös selkärangattomia. Vastakuoriutuneet poikaset tarvitsevat proteiinia ja syövät ensimmäisen kuukauden eläinravintoa.
Tilaa Kippari-lehden uutiskirje