Jo pitkälti yli sadan vuoden ajan markkinasyklejä ennustanut Bennerin malli neuvoo sijoittajaa astumaan tänä vuonna myyntilaidalle.
”Ajat ovat hyvät, hinnat korkeat ja on aika myydä osakkeita ja kaikenlaisia omaisuuseriä”, kertoo Bennerin syklejä kuvaava kaavio alkaneesta vuodesta. Sen mukaan markkinasykli on viime aikoina ollut nousuvaiheessa edellisen kriisin ja sitä seuranneen romahduksen jälkeen.
Bennerin syklit kehitti vuonna 1872 yhdysvaltalainen maanviljelijä Samuel Benner, joka oli tutkinut maataloustuotteiden ja takkiraudan hintoja vuosilta 1780–1872. Niistä tekemiensä havaintojen perusteella hän laati vuosille 1873–2059 ennusteen, jossa ovat kuvattuna hyvät vuodet, vaikeat vuodet ja paniikin vuodet.
Bennerin syklit julkaistiin ensimmäisen kerran ohiolaisen rautakaupan mainoslehtisessä vuonna 1872.
Viimeisin paniikki eli vakiintunein termein ilmaistuna kriisi olisi Bennerin kaavion mukaan osunut vuoteen 2019 eli suhteellisen lähelle vuonna 2020 koronakriisin takia koettua markkinajärkytystä, mutta ei niin lähellä koronan ja Venäjän hyökkäyssodan synnyttämää inflaatiokriisiä.
Toisaalta, vuodelle 2023 osui ennusteen mukaan markkinoiden pohjakosketus.
Samalla tavalla kaavio näyttää osanneen ennustaa joitain muitakin taloushistorian kriisejä – useamman vuoden heitolla tosin.
Öljykriisi oli vuonna 1973. Markkinoiden pohja saavutetaan Bennerin mukaan vuonna 1974. Paniikkivuotta sen sijaan ei koko 1970-luvulle osu. It-kuplaa puhallettiin 1990-luvun jälkipuoliskolla ja lopulta se puhkesi vuosituhannen vaihteessa. Vuosi 1999 on kuin onkin Bennerin ennusteessa paniikkivuosi. Pohjakosketus tosin osuu vasta vuodelle 2005, jolloin todellisuudessa oli jo päästy hyvän matkaa irti pohjamudista.
Heikonpuoleisesta osumatarkkuudesta huolimatta osa sijoituspalstojen keskustelijoista tuntuu pitävän Bennerin syklejä ihan pätevänä vinkkitaulukkona, jonka mukaan ennakoida markkinakehitystä.
– Taloushan menee sykleissä eli niissä on perää. Mutta kuinka tarkka juuri tuo malli on tai kuvaako se tilannetta sen paremmin kuin ajatus siitä, että muutaman vuoden nousun jälkeen jossain vaiheessa tulee lasku, on toinen asia, Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius sanoo Ilta-Sanomille.
Toisaalta sijoittaminen on pitkälti psykologiaa ja jos riittävän moni malleihin uskoo, alkavat ne toteuttaa itseään.
– Teknisen analyysin käyttö perustuu paljon juuri tähän. Kun markkinakehityksessä nähdään joku tietty kuvio, ajatellaan kurssien sitten liikkuvan johonkin tiettyyn suuntaan, ja kun riittävän moni näin uskoo, niin myös tapahtuu, Rothovius sanoo.
Tekninen analyysi on sijoittamisen tapa, jossa tutkitaan historiallisia hintoja ja kaupankäyntimääriä ja pyritään niistä löytämään erilaisia toistuvia kuvioita ja kehityskulkuja. Näiden perusteella taas pyritään ennustamaan tulevia hintaliikkeitä ja ennakoimaan otollisia osto- ja myyntiajankohtia.
Bennerin syklit eivät kuitenkaan ole teknisen analyysin kaltainen, laajalti käytetty sijoitusstrategia, vaan pikemminkin aika ajoin tietoverkon jostain nurkasta harrastajakeskusteluun ponnahtava historiallinen erikoisuus. Markkinoilla Bennerin laatima kaavio ei saa aikaiseksi heilahduksia.
Oma arvonsa maanviljelijä Bennerin isolla työllä kumminkin on, sillä se muistuttaa sijoittajaa kaiken syklisyydestä. Nousu päättyy huippuun, jonka jälkeen tulee lasku, joka taas päättyy pohjaan, josta noustaan ylemmäs. Välillä koetaan kriisejä, jotka saattavat romahduttaa markkinat, mutta romahduksen jälkeen tulee uusi nousu.
Sijoittajan tehtäväksi jää ihan itse arvioida, milloin nousu tai lasku on edennyt niin pitkälle, että käänne on edessä ja että missä vaiheessa on hänen aikansa myydä tai ostaa.
Tässäkin on hyvä pitää pää kylmänä ja tehdä ratkaisunsa omista lähtökohdista.
Rothovius muistuttaa, että aivan huippuun tai aivan pohjaan osuu vain sattumalta.
– Ajoittaminen niin, että tekee koko ajan oikein, on mahdotonta, hän sanoo.