Kari Hakalan eläkepäivät: Metsoloiden tähti nauttii rauhallisesta elämästä

1990-luvulla telkkarissa ihastuttivat Metsolat ja etenkin rakastetun sarjan ikoninen hahmo, Erkki Metsola. Hahmon takana seisoi tuolloin.

Arkistovideo: Esko Roine kertoo näyttelijän työn muutoksista

Tätä nykyä mies on 71-vuotias, ja ura teatterilavoilla on jo takana päin. Taakse jäi myös kahvilayrittäjyys.

– Perustin kahvilan sitä varten, että kun Porin teatteri ei tarjonnut minulle töitä, perustin kahvilan siihen saakka, että pääsin eläkkeelle, Kari nauraa Seiskalle.

Nyt eläkepäiviä on jo takana hyvä tovi, vaikka Kari käväisikin kanssa Kajaanissa ja Kuhmossa Lepakko-operetin esityksissä. Operetti oli Metsoloissakin nähdyn Anun ohjaama ja kääntämä.

– Tuntui taas oudolta olla lavalla, kun on kulunut aika kauan aikaa siitä, kun viimeksi siellä olin. Mutta kyllähän se ihan mukavasti meni, Kari kiittelee.

Produktion yhteydessä Kari pääsi tutustumaan nuoren sukupolven tekijöihin – ja vaikuttui.

– Nuoret laulajat osaavat kyllä hommansa, hän kehuu.

Eläkepäivät ovat pitkälti rauhallisia, eikä kiire pääse yllättämään. Silti tekemistäkin riittää.

– Teen kaikenlaista, mitä tykkään tehdä, tai mitä on välttämätöntä tehdä tai korjailla. Aina joku kysyy jotakin, ja sitten huomaan, että olen taas luvannut touhuta jotain, Kari nauraa.

Monia tarinoita

Kahvilayrittäjyys ei ehkä ole ensimmäinen asia, joka pomppaa eläkepäiviä odottelevan mieleen. Silti Kari piti aikaa kahvilassa palkitsevana.

– Kontakti, mikä siellä syntyi kymmeniin, satoihin, tuhansiin ihmisiin, oli mahtava kokemus – siinä oli oma fiiliksensä, Kari toteaa.

Kahvilassa hän tarjosi kahvia, ja miksei roolitulkintaakin. Periaatteessa sama työnkuva oli näyttelijänäkin. Kari toteaakin olleensa aina tavalla tai toisella palveluammatissa.

Stressaantuneet ihmiset pääsivät sinne rentoutumaan kahvikupin ääreen rauhoittumaan tai tapaamaan vanhoja tai uusia tuttuja. Valtamerilaivoja seilasi satamaan ja pois, ja satamatyöntekijöidenkin arjesta sai oppia paljon uutta.

– Siellä tapahtui koko ajan kaikenlaista jännittävää ja mielenkiintoista. Tavallaan olin sekä katsoja että esiintyjä samassa paikassa, Kari muistelee. 

Karin eläkepäiviin on kuulunut muun muassa ankkojen hoitoa.
Karin kotialbumi

Äidillä yhä vauhti päällä

71 vuoden ikään mennessä on Kari ehtinyt näkemään ja kokemaan paljon. Terveys on onneksi pysynyt hyvänä, jos ei vuosi sitten seitsemänkymppisten kunniaksi koettua pahaa flunssaa lasketa.

– Hämmästelen sitä työmäärää, jonka olen tehnyt elämässä. Kasasin lehtileikkeistä CV:tä vuosi vuodelta, ja ajattelin, että olenpas minä kerinnyt touhuta, Kari naurahtaa.

Karin tuttavapiirissä on kyllä ihmisiä, jotka vielä työskentelevät hiki hatussa. Leppoisammat eläkepäivät sopivat kuitenkin Karille itselleen.

Kari pitää yksityiselämänsä omana tietonaan. Hän on kuitenkin vuosien saatossa jakanut toisinaan äitinsä kuulumisia. Nyt 93-vuotias äiti muutti joitakin vuosia sitten palvelutaloon Tampereelle, mutta voi yhä mainiosti.

– Pää toimii hyvin, ja jalatkin toimivat, kun saa vähän rollaattorista apua. Hän painelee kovempaa kuin minä! Kari nauraa.

Kari tuli tunnetuksi Erkki Metsolana, joka poseeraa kuvassa keskellä.
Yle / Antero Tenhunen

Uusi Erkki on tervetullut

Karin tähdittämä Metsolat oli toki ikoninen sarja, mutta vuosien saatossa sitä on nähty toisinaan myös kesäteatteriversiona. Nyt Kuopion kaupunginteatteri on luonut kevään ohjelmistoonsa oman näytelmän, jossa Erkki Metsolan roolissa nähdään.

Kari toteaa, että uudet versiot ovat aina tervetulleita.

– Tämä on vapaa maa tehdä kaikenlaisia versioita, ei siinä mitään. Voisin itse jopa ohjata Metsolan jonnekin kesäteatteriin. Elokuvistakin on tehty lukemattomia versioita, joten miksei tästäkin? Kari pohtii.

Itse hän ei taida kuitenkaan näytelmän yleisöön eksyä.

– En juurikaan käy enää teattereissa, enkä katso elokuviakaan. Se johtuu siitä, että kun menen teattteriin, menen töihin, ja katson näytelmää kuin työtä – eikä töissä voi rentoutua, hän toteaa.

Hauskoja kokemuksia

Sinfoniaorkesteria Kari lähtee tosin mielellään kuuntelemaan, ja sen sortin konsertista hänellä on hauska muistokin. Linja-autokuljettajana ollessaan hän päätyi kuljettamaan Tampereen Filharmonian Lahteen, ja sai kuunnella konsertinkin.

– En tiedä, mikä ihme minuun iski – oli niin hieno tunne ja kokemus, kun he soittivat niin upeasti, Kari muistelee.

Niinpä hän päätti lausua bussin mikrofoniin oman tunneanalyysinsä sinfoniasta, vaikka ei musiikkitermejä tuntenutkaan.

– Aloin puhumaan, että tämä muistutti Shakespearen Hamletia, että tässä oli samanlaiset teemat. Ja he tuijottivat monttu auki, että bussikuski alkoi puhua Shostakovitsin sinfonian tulkinnasta Shakespearen kautta, Kari nauraa.

Kari katsoo, että tällainenkin muisto syntyi heittäytymiskyvystä.

– Ja tärkeintä on koko ajan osata nauraa itselleen. Omille hölmöyksilleen ja kaikelle. Silloin ei huumori maailmasta lopu.