Ruotsin valtiojohto julkisti Sälenin turvallisuuskonferenssissa merkittävän puolustusta koskevan uutisen. Pääministeri Kristersson vastasi myös IS:n kysymykseen siitä, mitä Ruotsi tekisi, jos Yhdysvallat hyökkäisi Grönlantiin.
Sälen, Ruotsi
Ruotsin Sälenissä sunnuntaina alkaneessa turvallisuuskonferenssissa kuultiin uutisia, kun pääministeri Ulf Kristersson ja puolustusministeri Pål Jonson julkistivat, että Ruotsi panostaa ilmatorjuntaansa kaikkiaan 1,4 miljardilla eurolla.
Ruotsin hallitus on nyt päättänyt laajentaa maan ilmatorjuntakykyä. Puolustusvoimien tulee tuottaa, kouluttaa ja varustaa useita tulevan alueellisen ilmatorjunnan joukkoja, joiden tehtävänä on suojata taistelujoukkoja, sotilaallisen puolustuksen liikekannallepanokykyä, kaupunkeja ja siviili-infrastruktuuria. Ruotsi ei ole vielä päättänyt, minkä asejärjestelmän se valitsee.
Ruotsi elää vakavinta turvallisuuspoliittista tilannettaan nykyaikana.
– Kyse on täysin uudesta kyvystä, joka vahvistaa puolustustamme, Kristersson sanoi tiedotustilaisuudessa, johon IS osallistui.
– Ruotsi elää vakavinta turvallisuuspoliittista tilannettaan nykyaikana. Tällä laajalla alueellisen ilmatorjunnan panostuksella vahvistamme koko yhteiskunnan suojaa sotilaallisista joukoistamme aina kaupunkeihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Kyse on ihmishenkien, vapautemme ja kykymme puolustamisesta hyökkäyksiä vastaan kaikkialla maassa.
– Ukrainan sota osoittaa selvästi, kuinka ratkaisevaa vahva ja pitkäkestoinen ilmatorjunta on. Rakentamalla alueellisia ilmatorjuntajoukkoja täydennämme olemassa olevaa ilmapuolustusta ja vahvistamme liikekannallepanon ja taistelujoukkojen suojaa. Tämä nostaa hyökkäyskynnystä, vahvistaa Ruotsin puolustuskykyä ja tukee samalla Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta, puolustusministeri Jonson tähdensi.
Aiemmin ilmatorjunnan päätehtävänä on ollut omien sotilasjoukkojen ja sotilasinfrastruktuurin suojaaminen. Nyt hallitus etenee rakentamaan alueellista ilmatorjuntakykyä, joka vahvistaa taistelujoukkojen suojaa sekä mahdollistaa kaupunkien ja siviili-infrastruktuurin suojaamisen.
Puolustusministeri Pål Jonson ja pääministeri Ulf Kristersson kertoivat, että tarkoituksena on vastata esimerkiksi sabotaasin uhkaan. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Kyse tulee olemaan pääosin lyhyen kantaman ilmatorjunnasta ja koostumaan erillisistä joukoista. Siinä hyödynnetään yksinkertaisia ja joustavia järjestelmiä, joissa voidaan yhdistellä erilaisia ase-, tutka- ja teknisiä järjestelmiä, kuten erilaisia tutkajärjestelmiä.
Erityisen tärkeää on, että ilmatorjuntajoukot tulevat mahdollistamaan muun muassa siviilikohteiden, kuten siltojen, rautateiden solmukohtien, kriittisen infrastruktuurin sekä kaupunkien suojaamisen.
Ensimmäinen tilaus tehdään tänä vuonna ja tilaukset jatkuvat vaiheittain. Ruotsin hallitus on jo aiemmin päättänyt investoinneista ilmatorjuntaan yhteensä reilut 3 miljardia euroa.
Yksikkö voidaan puolustusministerin mukaan koota nopeasti ja sijoittaa sinne, missä tarve on suurin. Sen koulutusaika olisi vain 3–4 viikkoa.
– Ruotsin uudet liikkuvat kyvyt on tarkoitettu vastaamaan muun muassa sabotaasiin sotilaskohteita ja sotilasajoneuvoja vastaan, Kristersson kertoi.
Hän viittaa esimerkiksi Tanskassa syyskuussa tapahtuneeseen välikohtaukseen, jossa Kastrupin (Kööpenhaminan) lentokenttä suljettiin useiksi tunneiksi suurten, tuntemattomien droonien vuoksi.
Kristerssonin mukaan Ruotsin uuden ilmatorjuntapanostuksen tarkoitus on suojata pääasiassa sotilaskohteita, mutta luonnollisesti myös siviilikohteita, jotta yhteiskunta voi toimia.
– Olemme ottaneet oppia Ukrainasta, Kristersson sanoi.
– Tämä on kovaa ja liioiteltua retoriikkaa, jota Yhdysvallat käyttää Tanskaa ja Grönlantia kohtaan. Se on perusteetonta. On olemassa vanhoja sopimuksia, joiden pohjalta ne voisivat aivan hyvin tehdä yhteistyötä monissa asioissa, Ulf Kristersson sanoi IS:lle. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Toinen iso puheenaihe Sälenissä on luonnollisesti ollut Grönlannin tilanne.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi lauantaina, että Yhdysvaltojen on saatava Grönlanti, koska muuten Venäjä tai Kiina miehittää sen.
– Aiomme tehdä jotain Grönlannille, halusivatpa he sitä tai eivät, Trump sanoi toimittajille Valkoisessa talossa pitämässään tilaisuudessa.
Trump sanoi, ettei Yhdysvallat aio antaa Venäjän tai Kiinan miehittää Grönlantia, sillä silloin niistä tulisi ”Yhdysvaltain naapureita”.
IS kysyi Kristerssonilta tiedotustilaisuudessa, mitä Ruotsi tekisi, jos Yhdysvallat hyökkäisi Grönlantiin.
– Meidän ei pitäisi tässä vaiheessa tehdä mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Kristersson aloitti.
– Tämä on kovaa ja liioiteltua retoriikkaa, jota Yhdysvallat käyttää Tanskaa ja Grönlantia kohtaan. Se on perusteetonta. On olemassa vanhoja sopimuksia, joiden pohjalta ne voisivat aivan hyvin tehdä yhteistyötä monissa asioissa. Minun käsitykseni on, että Tanska on vuosikymmenten ajan osoittautunut erittäin lojaaliksi NATO-liittolaiseksi, ei vähiten juuri Yhdysvaltoja kohtaan, Kristersson jatkoi.
Hän sanoi, että nyt ei kannata tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Kristerssonin tietojen mukaan on tulossa ulkoministeritason tapaaminen, jossa pyritään ratkaisemaan asioita.
Ruotsin valtiojohto piti Sälenissä painavia puheenvuoroja Grönlannin puolesta. Heti konferenssin avauspuheenvuorossaan Kristersson sanoi, että Yhdysvaltojen pitäisi päinvastoin kiittää Tanskaa tuesta, jota maa on historiassa tarjonnut esimerkiksi Afganistanissa.
Entinen pääministeri Magdalena Andersson ja Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Peter Hultqvist puhuivat Grönlannin puolesta. Andersson luonnehti tilannetta huolestuttavaksi. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Myös Ruotsin entinen pääministeri, oppositiojohtaja Magdalena Andersson otti voimakkaasti kantaa Grönlannin puolesta.
– Keskustelu Grönlannista on huolestuttavaa, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa kansainvälinen läsnäolo Grönlannissa voisi olla hyödyllistä. Anderssonin mukaan Ruotsi voisi Nato-maana olla vahvistamassa sotilaallista läsnäoloa Grönlannissa.
Kuningas Kaarle Kustaa ja prinsessa Victoria osallistuivat Sälenin Rikskonferenseniin. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Sälenin konferenssin avasi kuningas Kaarle Kustaa.
Hän käsitteli puheessaan muun muassa yhteistyön tärkeyttä ja sanoi, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on heikentänyt koko Euroopan turvallisuutta selvästi. Venäjä on kuninkaan mukaan uhka turvallisuudelle. Kuningas ei suoraan ottanut kantaa Grönlannin tilanteeseen, mutta puhui valtioiden suvereniteetin tärkeydestä, minkä voi rivien välistä nähdä käsittelevän myös Grönlantia.