Kokoava juttu|Tammikuun alussa Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan, presidentti Donald Trump uhkasi Natoa ja kyseenalaisti kansainvälisen politiikan pelisäännöt.
Lue tiivistelmä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ravistellut maailmaa aggressiivisella ulkopolitiikallaan tammikuun ensimmäisillä viikoilla.
Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan ja kaappasi maan presidentin Nicolás Maduron, jota Trump syyttää huumesalakuljetuksesta.
Trump on uhannut sotilaallisilla operaatioilla myös Kuubaa, Kolumbiaa ja Meksikoa vastaan sekä vaatinut Grönlannin haltuunottoa.
Trump sanoi, että hänen moraalinsa on ainoa Yhdysvaltojen toimintaa rajoittava tekijä, eikä hän tarvitse kansainvälistä oikeutta.
Tammikuun ensimmäisten viikkojen aikana Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ravistellut maailmaa aggressiivisella ulkopolitiikallaan. Yhdysvallat on tehnyt iskun Venezuelaan, uhannut Naton yhtenäisyyttä ja ilmoittanut Trumpin moraalin olevan ainoa maan toimintaa rajoittava tekijä.
HS kokosi tähän artikkeliin tammikuun ensimmäisten viikkojen keskeisimmät käänteet Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa.
Venezuelan presidentin kaappaus
Paine Venezuelaa kohtaan oli kasvanut loppuvuodesta Yhdysvaltojen siirrettyä Karibianmerelle ja Meksikonlahdelle merkittävää sotilasvoimaa muun muassa lentotukialus Gerald R. Fordin muodossa.
Tammikuun 3. päivän vastaisena yönä Yhdysvallat lopulta hyökkäsi Venezuelaan ilmaiskuilla ja erikoisjoukoilla. Operaation lopputulemana Yhdysvallat kaappasi Venezuelan presidentin Nicolás Maduron.
Trumpin hallinto syyttää Maduroa huumesalakuljetuksesta. Maduro on kiistänyt syytteet Yhdysvaltain oikeudessa.
Trump on sanonut Yhdysvaltojen voivan hallita Venezuelaa jopa vuosia. Hän sanoi myös Yhdysvaltojen tarkoituksena olevan hyödyntää Venezuelan öljyvaroja ja tuoda yhdysvaltalaisia öljy-yhtiöitä maahan parantamaan öljy-infrastruktuuria.
”Aiomme käyttää öljyä ja aiomme ottaa öljyä”, presidentti sanoi The New York Timesille torstaina.
Venezuelan johtoon nousi maan varapresidentti Delcy Rodríguez, joka tekee Yhdysvaltojen kanssa yhteistyötä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump seuraa puolustusministeri Pete Hegsethin ja ulkoministeri Marco Rubion kanssa Maduron kaappausoperaation etenemistä Floridan Mar-a-Lagossa. Kuva: White House Press Office
Kuuba, Kolumbia ja Meksiko Trumpin tähtäimissä
Heti Venezuelan operaation jälkeen Trump väläytteli muihinkin maihin suuntautuvia sotilasoperaatioita. Listalla olivat muun muassa Kuuba, Kolumbia, Meksiko ja Iran.
Presidentti Trump sanoi muun muassa Kolumbiaan kohdistuvan sotilaallisen operaation ”kuulostavan hyvältä”.
Trumpin mukaan tähtäimissä on muidenkin maiden osalta juuri huumekauppa. Lauantaina 3. tammikuuta Trump sanoi huumekartellien ”pyörittävän Meksikoa”.
Torstaina Trump kertoikin Yhdysvaltojen aloittavan iskut huumekartelleja vastaan Meksikossa. Operaatioiden luonne ei ole vielä tiedossa.
Kolumbian presidentti Gustavo Petro kertoi perjantaina, että Yhdysvallat oli suunnitellut sotilasoperaatiota suoraan Kolumbiaa vastaan. Tieto oli presidentin mukaan tullut suoraan Trumpilta.
Grönlannin uhkailu ja Naton tulevaisuus
Latinalaista Amerikkaa uhkaillessaan Trump väläytti jälleen myös Grönlannin haltuunottoa. Presidentti sanoi Yhdysvaltojen tarvitsevan Grönlantia kansallisen turvallisuuden vuoksi.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kritisoi lausuntoja välittömästi. Grönlanti on itsehallinnollinen osa Tanskan kuningaskuntaa.
Maanantaina Trump sanoi Grönlannin kuuluvan ”oikeutetusti” Yhdysvalloille. Saari on väitetysti liian huonosti puolustettu. Trumpin varakansliapäällikkö Stephen Miller lisäsi samana päivänä, että Yhdysvallat voisi ottaa saaren haltuunsa, jos tahtoisi.
”Kukaan ei taistele Yhdysvaltoja vastaan Grönlannin tulevaisuudesta”, Miller sanoi.
Loppuviikosta Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kuitenkin toppuutteli hallinnon retoriikkaa ja sanoi Trumpin tahtovan ostaa Grönlannin. Hän kertoi torstaina tapaavansa Tanskan viranomaisia Grönlantiin liittyen.
Torstaina Trump kuitenkin kiristi taas retoriikkaansa. The New York Timesin haastattelussa hän sanoi, että hänen täytyy ehkä tehdä valinta Grönlannin ja puolustusliitto Naton säilyttämisen väliltä.
Trumpin lausunnot herättivät laajaa huolta Euroopassa viikon aikana.
Tanskan asevoimien sotilaita harjoittelemassa Grönlannissa syyskuussa. Kuva: Guglielmo Mangiapane
Yhdysvaltojen ylivalta ja Trumpin oma moraali
Sotaisan retoriikan rinnalla Trumpin ja hänen hallintonsa korkeat virkamiehet ovat viitanneet useita kertoja niin kutsuttuun Monroen oppiin. Termi juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin Yhdysvaltain 5. presidentti James Monroe sanoi Yhdysvaltain pysyvän poissa Euroopan asioista ja keskittyvän läntiselle pallonpuoliskolle.
Monroen oppia käytettiin jo tuolloin perustelemaan Yhdysvaltain imperialismia ja jatkuvia väliintuloja Väli- ja Etelä-Amerikoissa.
Yhdysvaltojen toimet Venezuelassa sekä koventunut retoriikka muita Latinalaisen Amerikan maita ja Grönlantia kohtaan onkin nähty mediassa juuri Monroen opin toisintona.
Trump viittasi itse ulkopolitiikkaansa ”Donroen” oppina.
”Amerikan ylivaltaa läntisellä pallonpuoliskolla ei kyseenalaisteta enää koskaan”, presidentti sanoi.
Yhdysvallat myös irtautui useista kansainvälisistä järjestöistä kuluneella viikolla. Presidentti Trumpin lausunnot mukaan kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä ei ole Yhdysvalloille hyödyllinen.
”En tarvitse kansainvälistä lakia”, presidentti sanoi.
Yhdysvaltojen toimintaa rajoittaa Trumpin mukaan vain hänen oma moraalinsa.
Trumpin hallinnon toiminta on herättänyt huolta Yhdysvaltain kongressissa harvinaisesti niin demokraattien kuin republikaanienkin keskuudessa. Senaatti hyväksyi torstaina päätöslauselman, joka rajoittaisi presidentin oikeuksia käyttää sotilaallista voimaa.
Päätöslauselman odotetaan jäävän lähinnä symboliseksi.