Laajoja mielenosoituksia todistavan Iranin hallinnolla on läheiset välit Venäjään.
Mielenosoitukset Iranissa jatkuvat.
Laajat hallinnon vastaiset mielenosoitukset Iranissa jatkuvat.
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan mielenosoitukset ovat levinneet jo yli sataan kaupunkiin ja taajamaan sekä jokaiseen Iranin provinsseista.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta pitää vallankumousta Iranissa mahdollisena.
– Mutta se ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, Juusola sanoo.
Juusolan mukaan nykyiset mielenosoitukset ovat hyvin laajalle levinneitä, ja niiden kannatus näyttäisi olevan laajaa eri yhteiskuntaluokissa.
– Iranin regiimin asema on heikompi kuin koskaan, tai ainakin vuosikymmeniin, Juusola tiivistää.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola pitää Iranin vallankumousta mahdollisena. Kuva: Ari Aalto / Helsingin yliopisto
Iranin nykyhallinnolla on tunnetusti läheiset suhteet Venäjään. Venäjä on muun muassa saanut Iranilta lennokkiteknologiaa käytettäväksi hyökkäyssodassaan Ukrainaa vastaan.
Jos Iranissa vallankumous nyt tulisi, olisi kyse jo kolmannesta Venäjälle läheisen hallinnon kaatumisesta reilun vuoden aikana.
Joulukuussa 2024 Syyriassa maan nykyinen presidentti Ahmed al-Sharaa onnistui kaatamaan Venäjälle uskollisen hallitsijan Bashar al-Assadin. Vain reilu viikko sitten, 3. tammikuuta kaappasi Yhdysvallat puolestaan Venäjään läheisiä suhteita ylläpitäneen Venezuelan presidentti Nicolás Maduron.
Jos Iraninkin hallinto kaatuisi, mitä se tarkoittaisi Venäjälle?
Juusolan mukaan kyse olisi Venäjälle tappiosta – mutta tappiosta, jolla olisi vain vähän käytännön merkitystä.
– Olisi se heille tavallaan kunniatappio. Se osoittaisi, ettei Venäjä pysty suojelemaan omia liittolaisiaan, Juusola kuvailee.
– Mutta käytännössä merkitys olisi suhteellisen vähäinen. Iranin merkitys Venäjän tukijana on suhteellisen rajattu.
Hannu Juusola mukaan Iranin hallinnon kaatuminen olisi Venäjälle kunniatappio. Kuva: Mikhail Metzel / Sputnik / Reuters
Juusolan mukaan Venäjällä on nykyään itsellään lennokkiteknologiaa, jonka Iran on aiemmin sille tarjonnut. Näin ei Iranin hallinnon kaatumisella olisi Juusolan arvion mukaan suurta vaikutusta myöskään Venäjän kykyyn käydä sotaa Ukrainaa vastaan.
Iranin poliittisen tuen merkitystä Venäjälle ei sitäkään pidä liioitella, Juusola sanoo.
– Tietysti Venäjälle on tärkeää, mitä Iranissa tapahtuu, kun se on suhteellisen lähellä Venäjää. Jos Iranissa tulee kaaos, on se huono asia Venäjälle, Juusola sanoo.
– Mutta ei se käänteentekevää ole. Venäjän intressit ovat pitkälti ihan muualla.
Iranin islamistinen hallinto sulki viime torstai-illasta lähtien internetin maassa lähes kokonaan, minkä lisäksi useimmat kansainväliset mediat eivät pysty tällä hetkellä raportoimaan Iranin sisäpuolelta.
Kuvia Iranin mielenosoituksista on tullut vain harvakseltaan, sillä hallinto sulki maasta internetin lähes kokonaan. Kuva: Social media / Reuters
Suurajatollah Ali Khamenei on kutsunut mielenosoittajia vandaalien joukoksi. Kuva: Office of the Iranian Supreme Leader / WANA / Reuters
Brittilehti The Guardianin mukaan jotkut hallintoa vastustavat iranilaiset ovat kuitenkin pystyneet lähettämään viestejä ja videoita maan ulkopuolelle Starlink-satelliittiyhteyden avulla. Uutistoimisto Reutersin hankkimilla videoilla näkyy laajoja mielenosoittajajoukkoja ja kuuluu hallintoa vastustavien iskulauseiden huutoa. Reuters on onnistunut vahvistamaan videoiden sijainnin Mashhadin kaupungissa, mutta ei niiden ajankohtaa.
Kansainvälisten medioiden saamat tiedot viittaavat siihen, että Iranin hallinto on vastannut mielenosoituksiin väkivallalla.
Esimerkiksi BBC:lle puhuneet kahden iranilaisen sairaalan hoitohenkilökunnan jäsenet kertoivat, että sairaaloihin oli tuotu kahden päivän aikana yli sata ruumista.
Lue lisää: Järkyttävä tilanne Iranin sairaaloissa – kuolleita kasattu rukoushuoneeseen
BBC:n mukaan Iranin oikeusministeri on sanonut, että kaikkia mielenosoittajia pidetään ”Jumalan vihollisina”, josta voidaan Iranissa antaa kuolemantuomio. Iranin johtaja, suurajatollah Ali Khamenei on kutsunut mielenosoittajia ”vandaalien joukoksi”, jotka haluavat ”miellyttää” Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia.
BBC:n mukaan Trump on uhannut iskevänsä Iraniin, jos maan hallinto ”alkaa tappaa ihmisiä”. Lauantaina Trump sanoi viestipalvelu Truth Socialissa Yhdysvaltojen olevan ”valmiina auttamaan” Iranin ”katsellessa vapautta”.
Trump on uhannut Yhdysvaltojen iskevän Iraniin, mikäli maan hallinto alkaa tappaa kansalaisia. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters
Hannu Juusola uskoo, että Yhdysvaltojen väliintulo Iranissa on mahdollinen.
– [Iranin] regiimin käyttämä väkivalta on kasvanut selvästi sen jälkeen, kun Trump ensimmäisen kerran tällä uhkasi. Trump ajaa itseään siihen suuntaan, että uskottavuuden kannalta on pakko tehdä jotain, Juusola arvioi.
Professorin mukaan Iranin tilanteeseen puuttumisessa on kuitenkin Yhdysvalloille myös riskinsä. Jos Yhdysvaltojen interventio epäonnistuisi jollain tavalla, voisi se vahvistaa Iranin hallinnon narratiivia mielenosoituksista ulkovaltojen masinoimana ja päätyä jopa vahvistamaan hallintoa.
– Luultavasti [Yhdysvalloissa] nyt pohditaan, onko puuttuminen järkevää, Juusola arvelee.
Juusola uskoo Yhdysvaltojen ohella myös Israelin pyrkivän vaikuttamaan Iranin tilanteeseen jakamalla tiedustelutietoaan liittolaisilleen sekä osalle Iranin oppositiota.
Iranin oppositio on sisäisesti moninainen, Juusola muistuttaa. Osa suhtautuu Israelin osallistumiseen hallinnon kaatamiseen myönteisemmin, osa kielteisemmin.
Esimerkiksi Iranin entisen shaahin maanpaossa elävällä pojalla Reza Pahlavilla, jota maan mielenosoituksissa on vaadittu maan johtoon, on hyvät välit Israeliin, Juusola sanoo.
Miten Iranin mielenosoitukset vertautuvat aiempaan?
Ihmiset polttivat poliisimoottoripyörän Teheranissa Mahsa Aminin kuoleman jälkeisessä mielenosoituksessa. Kuva: WANA / Reuters
Iranissa nähtiin laajoja mielenosoituksia myös vuonna 2022, kun nuori Mahsa Amini kuoli poliisin käsissä. Mielenosoitusten iskulause ”nainen, elämä, vapaus” levisi laajasti kansainvälisissä medioissa. Tuolloin Iranin hallinto onnistui kuitenkin tukahduttamaan mielenosoitukset ja pysymään vallassa.
Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola näkee Iranin nykyisissä mielenosoituksissa paljon samaa esimerkiksi mielenosoittajien demokratiavaateiden osalta. Kuitenkin nyt mielenosoituksen sytykkeenä toimivat Iranin talous- ja korruptiotilanne. Juusolan mukaan tämä yhdistää iranilaisia ehkä vielä enemmän kuin vuonna 2022 keskiössä olleet naisten oikeuksiin liittyvät vaatimukset.
– Iranin valuutan arvo on yhtäkkiä pudonnut kauheasti. Merkittävä osa iranilaisista elää toivottomassa taloudellisessa tilanteessa, Juusola sanoo lisäten Iranin taloudellisten ongelmien joukkoon vielä voimakkaan inflaation.
– Olennaista on, että, että vuosia jatkuneista lupauksista huolimatta mikään ei ole muuttunut. Iranilaisilla ei ole enää uskoa siihen, että regiimi pystyisi parantamaan asioita.