Päiväkodin johtaminen tapahtuu yhä kompleksisemmassa toimintaympäristössä. Globaalit, kansalliset ja paikalliset tekijät kietoutuvat toisiinsa aiheuttaen ristivetoa erilaisten tavoitteiden ja tehtävien välille. Varhaiskasvatuksen perustehtävänä on rakentaa osallisuutta, yhdenvertaisia lähtökohtia ja luottamusta, jotka tukevat lasten hyvinvointia ja oppimista.
KM Kirsi-Marja Heikkisen 17.1. 2026 tarkastettava väitöstutkimus tarkastelee päiväkodin johtajuutta yhteisöllisenä käytäntönä. Tutkimus tuo esiin keskeisiä edellytyksiä, joita johtajuuden laajeneminen moniammatilliseen työyhteisöön vaatii. Väitöskirja on Suomen kontekstissa ensimmäinen, joka tutkii päiväkodin johtajuutta kompleksisuusteorian viitekehyksessä.
Päiväkodin johtajan työ on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Johtamistyö on laajentunut pienen yksikön pedagogisesta vastuusta moniulotteiseksi hallinnolliseksi tehtäväksi, mutta työ toteutuu usein riittämättömissä johtamisrakenteissa. Heikkisen tutkimuksen mukaan johtajan työssä on nähtävissä ristiriitaisuutta: työn vaativuus ja vastuu tunnistetaan, mutta varhaiskasvatuksen ja sen johtamisen yhteiskunnallinen arvostus on edelleen horjuvaa.
Tutkimus korostaa johtamistyön vahvaa yhteyttä varhaiskasvatuksen kontekstiin ja sen perustehtävään. ”Päiväkodin johtajan ydintehtävä rakentuu varhaiskasvatuksen arvoperustalle, jossa lapsen ainutkertainen lapsuus ja hyvinvoinnin turvaaminen ovat ensisijaisia”, Heikkinen painottaa. Samalla varhaiskasvatuksen tunnistetut niin sanotut pirulliset ongelmat, kuten henkilöstön veto- ja pitovoiman haasteet sekä kasvavat tehokkuusvaatimukset, kietoutuvat johtajan työn eri osa-alueisiin ja synnyttävät ristiriitoja ja jännitteitä.
Päiväkodin johtajuus rakentuu historiallisten, poliittisten ja taloudellisten kehityskulkujen sekä ihmisten välisen vuorovaikutuksen kokonaisuutena. ”Johtajuuden yhteisöllinen käytäntö ei synny yksittäisillä ratkaisuilla, vaan edellyttää pitkäjänteistä organisaatiokulttuurin kehittämistä, jaettua ymmärrystä johtajuudesta sekä avointa keskustelua vallasta, vastuusta, rooleista ja näiden keskinäisestä asemoitumisesta”, Heikkinen korostaa. Myös johtajan läsnäoloa täytyy tarkastella laajempana kuin vain fyysisenä läsnäolona ja laadukkaan pedagogiikan mallintajana: keskeistä on psykologinen ja pedagoginen saatavilla olo sekä kyky tukea yhteisön pedagogista ajattelua.
Väitöstilaisuus järjestetään lauantaina 17. tammikuuta 2026 klo 10.