Asiantuntijan mukaan Venäjä esittää hyökkäyksen Ukrainaan voittona hinnasta riippumatta.
Putin puhui voitonpäivän paraatissa Moskovassa 9. toukokuuta 2025. Kuvituskuva. ZumaWire / MVPHOTOS
Vladimir Putinin 24. helmikuuta 2022 määräämä Venäjän invaasio Ukrainaan saavuttaa tänään maanantaina merkittävän virstanpylvään.
Sota on kestänyt nyt kauemmin kuin Neuvostoliiton osallistuminen toiseen maailmansotaan, joka alkoi natsi-Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 ja päättyi Berliinin valloitukseen toukokuussa 1945.
Venäjällä kyseistä sotaa kutsutaan suureksi isänmaalliseksi sodaksi. Sodan muisto ja voiton vaaliminen ovat myös keskeinen osa Kremlin kertomusta oikeuttaa hyökkäys Ukrainaan.
Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi huomauttaa, että sotien vertailu keskenään on haastavaa jo senkin vuoksi, että Kremlin mukaan Ukrainassa ei suinkaan ole käynnissä sota, vaan sotilaallinen erikoisoperaatio.
– Sotilaallisesta näkökulmasta tätä nykyistä operaatiota ei voi kutsua menestyksekkääksi millään mittapuulla, Kastehelmi sanoo.
– Liike rintamalla tapahtui pääosin helmikuun ja joulukuun 2022 välillä. Sen jälkeen tämä on ollut enemmän tai vähemmän staattista.
Kastehelmen mukaan Ukrainan sodassa ei pystytä tekemään samanlaisia nopeita ja isoja liikkeitä kuin toisessa maailmansodassa.
Emil Kastehelmen mukaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ei voida pitää menestyksenä. Karoliina Vuorenmäki
Sodan hinta
Lähes neljä vuotta invaasion aloittamisen jälkeen Venäjä hallitsee noin 20 prosenttia Ukrainan pinta-alasta.
Venäjä maksaa valloituksista kuitenkin kovaa hintaa. Vuonna 2025 Venäjän kärsimät tappiot nousivat Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan nopeammin kuin milloinkaan sitten sodan alun.
Venäjä ei tunnetusti hiisku tappioistaan, mutta BBC ja riippumaton venäläismedia Mediazona ovat pystyneet varmistamaan 160 000 Venäjän armeijan riveissä Ukrainassa sotineen sotilaan kuolleen sodassa.
Arvostettu talousmedia The Economist puolestaan arvioi joulukuun alussa, että Venäjän tappiot olivat siihen mennessä yhteensä noin 1–1,35 miljoonaa kaatunutta tai haavoittunutta sotilasta.
– Nykyiset tappiot tuntuvat lännessä valtavilta, mutta historiallisesti Venäjän näkökulmasta ne eivät ole poikkeuksellisia, sanoo Kastehelmi.
– Toisen maailmansodan aikana yksittäisissä moteissa saattoi kuolla yhtä paljon miehiä kuin Venäjä on kärsinyt kokonaistappioina koko tässä sodassa.
Neuvostoliiton sotilastappiot toisessa maailmansodassa olivat poikkeuksellisen suuret, mutta arviot niistä vaihtelevat.
Venäjän puolustusministeriön arkistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan Neuvostoliitto kärsi sodassa noin 8,6–8,7 miljoonan sotilaan tappiot kuolleina tai pysyvästi menetettyinä.
Kastehelmi nostaa esiin myös, että neuvostoaikana sotilaita ei houkuteltu rintamalle taloudellisilla bonuksilla kuten Kreml nykyään tekee, vaan sinne joutui, kun käsky kävi.
Tuhottu panssarivaunu maaliskuussa 2025 Harkovan alueella. Kuvituskuva. EPA / AOP
Voitto
Kysymys Ukrainan sodan lopputuloksesta ja siitä, milloin Venäjän hyökkäystä ei voida enää kutsua voitoksi, on Kastehelmen mukaan monimutkainen.
– Venäjä ei tule koskaan kehystämään tätä sotaa häviönä, Kastehelmi sanoo.
– Venäjä tulee tämän sodan muodossa tai toisessa julistamaan voitetuksi joka tapauksessa. Kysymys on enemmänkin siitä, millaisena voittona sota esitetään.
Vaikka sotilaallinen ja inhimillinen hinta olisi ollut valtava, niin se riittää Kremlille, jos se saa Ukrainalta alueita.
– Jos sodan lopputulemana toinen osapuoli saa lohkottua toisen maata ja pystyy sanelemaan ehtoja, se on Venäjän näkökulmasta voitto.
– Ukraina ei pysty juuri mitään sanelemaan. Tässä mielessä lopputulos on Venäjän voitto, Kastehelmi sanoo.
Venäjän ehdoilla eteenpäin?
Kastehelmi sanoo Euroopan toivovan tällä hetkellä, että Ukraina kykenisi saavuttamaan jonkinlaisen torjuntavoiton.
– Itsenäisyys säilyy, mutta alueita menetetään.
Hän suhtautuu silti varauksella torjuntavoitto-käsitteeseen.
– Se ei välttämättä tarkoita täyttä suvereniteettia. Suomessakin toisen maailmansodan jälkeen ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli pitkään vahvasti sidoksissa Neuvostoliittoon.
Sama riski on olemassa myös Ukrainan kohdalla. Kastehelmen mukaan sodan todellinen merkitys ei ratkea sillä, millaisena Venäjä lopputuloksen kehystää, vaan sillä, mitä sota merkitsee Ukrainalle pitkällä aikavälillä.