Valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan rakentaa esimerkiksi korkotuki- tai takauslainojen avulla. Kohtuuhintaisten asuntojen yleishyödyllisistä rakennuttajista vain 2 prosenttia on vuosina 2024–2025 hakenut niin sanottua takauslainaa. Vastaavasti korkotukilainaa on hakenut 68 prosenttia rakennuttajista. Takauslainan suurimmaksi haasteeksi koetaan, ettei se sisällä suoraa tukea, toisin kuin valtion korkotuen sisältävä korkotukilaina, mikä tarkoittaa suurempia pääomakuluja ja siten korkeampia omakustannusvuokria. Erityisesti suuret kohtuuhintaiset asuntotoimijat raportoivat suoran tuen puutteen olevan takauslainan merkittävin heikkous. Tulokset pohjautuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenilleen teettämään kyselyyn.
Valtion tukeman asuntotuotannon painopistettä on vuodelle 2026 pyritty siirtämään korkotukilainoituksesta takauslainoitukseen. Korkotukilainavaltuuksia vähennettiin syksyn 2025 budjettiriihessä yhteensä 365 miljoonalla eurolla vuosilta 2026–2027, kun samaan aikaan takauslainavaltuuksia lisättiin 200 miljoonalla eurolla vuodelle 2026.
Korkotukilainat tarkoittavat kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uudistuotantoon tai perusparannukseen myönnettäviä lainoja, joiden korkokustannuksiin valtio osallistuu. Lisäksi lainoilla on valtion täytetakaus. Vastapainona korkotukilainakohteet ovat käyttö-, asukasvalinta-, vuokranmääritys-, luovutus- ja tuoton tuloutusrajoitusten alaisia. Takauslainalla taasen tarkoitetaan vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakausta, joka sisältää valtion täytetakauksen, muttei muuta tukea. Korkotukilainasta poiketen takauslainakohteilla ei ole vuokranmääritystä tai asukasvalintaa koskevia rajoituksia. Takauslainan valtion täytetakauksen enimmäispituus on 30 vuotta, kun se on korkotukilainassa 40 vuotta.
– Rakennusala kärvistelee edelleen hyvin haastavassa tilanteessa, jossa se on ollut jo kolmen vuoden ajan. Valtion tukema asuntotuotanto on paikannut vapaarahoitteista tuotantoa, mutta vuosien 2026–2027 korkotukilainavaltuustasot tarkoittavat aiempaa merkittävästi pienempiä asuntoaloitusmääriä. Budjettimielessä tuo 365 miljoonan euron vähennys korkotukilainavaltuuksiin ei käytännössä tarkoita kuin korkeintaan noin 5 miljoonan euron säästöjä vuosittain, kun korkotuen alainen lainakanta kasvaa odotettua vähemmän, KOVAn pääekonomisti Eetu Kauria toteaa.
– Takauslainaa on toivottu korkotukilainojen korvaajaksi, sillä niitä, toisin kuin korkotukilainoja, ei lasketa Suomen julkisyhteisöjen EDP-velkaan. Kyselymme tulokset kuitenkin osoittavat, että asuntotoimijat eivät koe tätä rahoitusinstrumenttia kovin toimivaksi, sillä ilman suoraa korkotukea rakennettujen asuntojen kohtuuhintaisuus kärsii, kun otetaan vielä huomioon, että takauslainassakin on käyttö- ja luovutusrajoituksia eikä sillä rakennettuja kohteita voida tasata korkotukikohteiden kanssa, Kauria jatkaa.