Vuonna 1946 Yhdysvallat tarjosi Tanskalle sata miljoonaa dollaria Grönlannista.
Avaa kuvien katselu
Sermitsiaq on 1 210 metriin kohoava vuori Grönlannin pääkaupungin Nuukin lähellä. Kuva: Odd Andersen / AFP
- Grönlanti oli Tanskan siirtomaa vuoteen 1953. Nykyään se on Tanskan itsehallinnollinen alue.
- Yhdysvallat on ollut pitkään kiinnostunut ostamaan saaren. Syynä ovat sen luonnonvarat ja strateginen sijainti.
- Laaja itsehallinto astui voimaan 2009, jolloin Grönlanti sai oikeuden hallita luonnonvarojaan.
Grönlanti on maailman suurin saari. Kooltaan se on liki 2,2 miljoonaa neliökilometriä eli 6,4 kertaa Suomen pinta-alan verran. Saari irtosi Euroopan mantereesta noin 55 miljoonaa vuotta sitten ja kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan.
Ensimmäisten ihmisten arvioidaan saapuneen saarelle nykyisen Kanadan alueelta 2 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ilmeisesti saari oli välillä satoja vuosia asuttamattomana.
Nykyisin se on Tanskan itsehallinnollinen alue. Kuinka Grönlanti päätyi Tanskan haltuun?
Ensimmäiset pohjoismaiset asukkaat saapuivat Grönlantiin Erik Punaisen johdolla 980-luvulla. Hän oli murhan takia Islannista karkotettu norjalainen viikinki. Islantiin hän oli päätynyt, koska hänen isänsä oli karkotettu Norjasta tapposyytteen takia ja perhe asettui Islantiin.
Erik Punainen palasi Islantiin ja kutsui löytöään Grönlandiksi, Vihreäksi maaksi, houkutellakseen sinne asukkaita. Halukkaita lähtijöitä löytyi, sillä Islannissa oli ollut nälänhätä. Viikingit asuttivat Grönlannin noin vuonna 1000.
Nykygrönlantilaisten inuittien esivanhemmat saapuivat niille alueille, joilla ei ollut viikinkejä, noin vuodesta 1200 alkaen. Heitä veti alueelle luultavasti valaanpyynti.
Siirtomaa-aika alkoi 300 vuotta sitten
Norjan kuningas Haakon IV liitti alueen Norjaan vuonna 1261. Sittemmin Norjan mielenkiinto saareen lopahti, sillä esimerkiksi turkiksia sai helpommin Venäjältä.
Grönlannin skandinaaviasutus hävisi 1400-luvulla, luultavasti siksi, että ilmasto viileni. Syynä on voinut olla myös kuivuus.
Norjalainen lähetyssaarnaaja Hans Egede uskoi 1720-luvulla skandinaavien yhä olevan alueella. Norjalaisten huoli oli, että alueen asukkaat olisivat edelleen katolilaisia. Norjassa oli uskonpuhdistuksen myötä siirrytty luterilaisuuteen.
Egede tapasi alueella kuitenkin vain inuitteja, joita hän alkoi käännyttää kristinuskoon. Egede perusti Godthåbin eli Grönlannin nykyisen pääkaupungin Nuukin. Siirtomaa-aika alkoi.
Avaa kuvien katselu
Matkailija tarkasteli Hans Egeden patsasta Nuukissa maaliskuussa 2025. Kuva: Odd Andersen / AFP
Norja oli päätynyt 1300-luvulla liittoon Tanskan kanssa, joten Grönlanti kuului Tanska-Norjalle. Se jäi Tanskalle, kun suurvallat antoivat Norjan Ruotsille Kielin rauhassa 1814. Kansainliiton kansainvälinen tuomioistuin eli nykyisen YK:n oikeudellinen pääelin tunnusti Grönlannin osaksi Tanskaa vuonna 1933.
Itsehallinto laajeni 2009
Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Tanskan. Yhdysvallat otti Grönlannin hallintoonsa sodan ajaksi. Se palasi Tanskalle 1945. Vuodesta 1949 Yhdysvallat ja Tanska ovat olleet Nato-liittolaisia.
Grönlanti oli Tanskan siirtomaa vuoteen 1953. Silloin Grönlannista tuli täysivaltainen Tanskan maakunta. Autonominen alue Grönlannista tuli 1979.
Alkuperäisasukkaiden asema oli vaikea. Esimerkiksi 1953 Tanskan viranomaiset karkottivat inuittimetsästäjät heidän esivanhempiensa mailta saaren pohjoisosasta laajentaakseen Yhdysvaltain lentotukikohtaa Thulessa.
1999 Tanskan korkein oikeus päätti, että inuitit karkotettiin laittomasti mailtaan vuonna 1953. He eivät kuitenkaan saaneet oikeutta palata.
Tanska pyrki myös esimerkiksi vähentämään inuitien syntyvyyttä: tuhansille naisille asetettiin kierukka heidän tietämättään.
Avaa kuvien katselu
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen vieraili Nuukissa syyskuussa 2025. Hän pyysi anteeksi naisilta, joille oli laitettu kierukka heidän tietämättään. Kuva: Mads Claus Rasmussen / EPA
2008 grönlantilaiset äänestivät entistä laajemmasta itsehallinnosta, ja se laajeni kesällä 2009. Paikallishallinto sai esimerkiksi oikeuden luonnonvarojen hallintaan. Grönlannista tuli alueen ainoa virallinen kieli.
Trump haluaa Grönlannin
Yhdysvallat on halunnut Grönlannin itselleen yli 150 vuoden ajan. Yhdysvallat yritti ostaa sen 1867. Vuonna 1946 Yhdysvallat tarjosi Tanskalle sata miljoonaa dollaria Grönlannista.
Saarella on muun muassa suuret öljy-, kaasu- ja harvinaisten maametallien varannot.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puhunut saaren valtaamisesta jopa sotilaallisesti. Syyksi hän on maininnut turvallisuuden. Trump on sanonut Yhdysvaltain haluavan Grönlannin, koska hänen näkemyksensä mukaan muuten Venäjä tai Kiina miehittää sen.
Esimerkiksi Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova arvioi, ettei Kiina tai Venäjä havittele Grönlantia.
Avaa kuvien katselu
Grönlannin sijainti pohjoisella pallonpuoliskolla on keskeinen. Kuva: Maija Hurme / Yle / Mapcreator