VANHA KALEVA

KALEVA 23.8.1975  Maamme suuret petolinnut ovat olleet jo vuosia sukupuuttokuoleman uhan alaisina. Ne ovat rauhoitettuja kokonaan tai osittain kana- ja varpushaukkoja lukuun ottamatta. Piekanan rauhoitus koskee Lapin lääniä ja huuhkajan rauhoitus tammikuusta elokuuhun.

Kuitenkaan edes niiden rauhoittaminen viime vuosikymmenen aikana ei ole pelastanut tilannetta vaan esimerkiksi merikotkien lukumäärä on vuosi vuodelta supistunut. Sen tulevaisuus näyttäytyykin Maailman Luonnon Säätiön ja Suomen Luonnonsuojeluliiton pyrkimyksistä huolimatta varsin synkältä.

Tulevaisuudessa tavannemme sen enää lipuissa ja vaakunoissa. Kotkien ohella uhanalaisia ovat myös muutto- ja tunturihaukka.

Merikotkan tilanne Oulun korkeudella on huono. Sitä ei tavata täällä lainkaan. Apulaisprofessori Seppo Sulkava sanoo sen hävinneen myrkkyjen kasaantumisen jälkeen. Maakotkia on jo Oulun läänissäkin, mutta täälläkin on havaittu pesien tuhoja.

SDP:llä pelkkää
propagandaa

Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Kalevi Sorsa sanoi puolueneuvoston kokouksessa, että SDP aikoo käydä ”rehellisen, tosiasioihin perustuvan vaalitaistelun”. Kuitenkin samassa kokouksessa hyväksytty 10 kohdan vaaliohjelma perustuu pelkälle hämäykselle.

Suurin numero tehtiin siitä, että vaatimus sosialismiin siirtymisestä pudotettiin paperista pois. Kuitenkin kokous korosti, että asia on ja pysyy Jyväskylän puoluekokouspäätöksissä ja että se tulee puoluetoimikunnan valmisteltavaksi.

Näin on valitsijoille annettu perin omalaatuinen kuva SDP:n ”päättäväisyydestä” ja ”määrätietoisuudesta”. Se ei itsekään tiedä, mitä tehdä, pitääkö sosialismin luuranko näkyvissä vai kätkeäkö se kaappiin.

Kalevan pääkirjoitus

1970-luvun puolivälin taskulaskimissa oli punaiset himmeähköt LED-numerot.

1970-luvun puolivälin taskulaskimissa oli punaiset himmeähköt LED-numerot.

Kuva: Kalevan arkisto

Taskulaskimia
ehkä kouluihin

Elektroniset apuvälineet valtaavat alaa koulujen opetus- ja apuvälineistössäkin. Ruotsin kouluylihallitus on päättänyt, että koulujen oppilaas saavat käyttää tästä syksystä lähtien elektronisia taskulaskimia.

Tekniikan nopea kehittyminen ja modernit elektroniset keksinnöt ovat mahdollistaneet sen, että laskukone voidaan tehdä hyvin pienikokoiseksi. Taskulaskinta voidaan nimensä mukaisesti kuljettaa vaivattomasti vaikkapa povitaskussa.

Uusimmat pienlaskimet ovat erittäin nopeita ja helppokäyttöisiä. Niiden käytön oppii asiantuntijan opastuksessa puolessa tunnissa.

Professori Olavi Karjalainen Oulun yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta kertoo, että on hyvin todennäköistä, että Suomi seuraa läntisen naapurin esimerkkiä.