Asuminen|Asukkaat joutuvat monesti valitsemaan ruokapöydän ja sohvan väliltä.
Lue tiivistelmä
Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että uusissa pienissä asunnoissa on toimivuusongelmia erityisesti keittiöissä ja ruokailutiloissa.
Tutkijat selvittivät, että 99 prosentissa vuonna 2020 Helsingissä rakennusluvan saaneista kaksioista on avokeittiö ja vain puolessa keittiökalusteen pituus täyttää suosituksen.
Tutkija Anne Tervon mukaan asukkaat joutuvat usein valitsemaan ruokapöydän ja sohvan välillä, koska tilaa ei riitä molemmille.
Tervo peräänkuuluttaa, että asuntojen lupakuviin pitäisi sisällyttää oikeassa mittakaavassa olevat kalusteet, jotta asukkaat voisivat arvioida asunnon käytettävyyttä realistisemmin.
Uusia pieniä asuntoja on jo vuosia moitittu toimimattomiksi. Nyt väitettä puoltaa Aalto-yliopistossa julkaistu tutkimus.
Tutkijat Anne Tervo, Sanna Meriläinen ja Johanna Lilius kävivät läpi useita vuonna 2020 rakennusluvan saaneita helsinkiläisiä kaksioita ja selvittivät niiden suunnitteluratkaisuja ja tilallista laatua. Tarkasteltavana oli vajaat 950 asuntoa liki 50 kerrostalossa.
Erityisesti keittiöitä ja keittotiloja on kritisoitu julkisessa keskustelussa. Tervon mukaan nykyasuntojen pinta-aloista on saatu nipistettyä muun muassa avokeittiöillä. Sellainen oli 99 prosentissa tutkituista asunnoista.
Asunnoista olisi mahdollista saada parempia verrattain pienillä asioilla, Tervo sanoo. Tällaisia havaintoja tutkijat tekivät asunnoista:
-
Keittiökalusteen suosituspituus on vähintään 3,5 metriä. Tämä toteutui puolessa tutkituista kaksioista. Puolessa säilytystilaa ei jäänyt juuri lainkaan.
-
Ruokapöydän ympärillä olisi hyvä pystyä liikkumaan esteettömästi. Tämä toteutui suurimmassa osassa asunnoista. Ruokailuryhmän sijoittamisen jälkeen tilaa jäi usein hyvin vähän olohuoneen kalusteille.
-
Avokeittiön tulisi olla muunnettavissa erilliskeittiöksi kevyen väliseinän avulla. Tämä olisi kestävän kehityksen mukaista ja auttaisi tiloja taipumaan erilaisten käyttäjien tarpeisiin.
-
Ruokapöydän olisi hyvä olla sijoitettavissa ikkunan ääreen. Tämä toteutui 97 prosentissa tutkituista asunnoista.
Kalustettavuus on Tervon mukaan tärkein asunnon toimivuuden kriteeri. Suunnittelumääräykset eivät kuitenkaan tätä huomioi. Asunnot ovat lakisääteisesti esteettömiä, mutta voivat muuttua kalustamisen jälkeen esteellisiksi.
Siksi Tervo peräänkuuluttaa, että asuntojen lupakuviin pitäisi sisällyttää oikeassa mittakaavassa olevat kalusteet, kuten sohva, sänky ja pöytä.
”Siten myös asukkaat voisivat paremmin ja realistisemmin arvioida asunnon käytettävyyttä omassa arjessaan. Tämä puute on ilmeinen.”
Esimerkiksi ruokapöydän sijoittamisen jälkeen jäljelle voi jäädä häviävän vähän lattiatilaa, jos pitää huomioida pääsy parvekkeelle ja makuuhuoneeseen. Kaksioonkin pitäisi mahtua neljän hengen ruokapöytä.
”Tämä suositus on esimerkiksi siksi, että ruokakunta voi kutsua ihmisiä kylään”, Tervo sanoo.
”Mutta oleellista on, että samaan asuntoon voi sitten olla vaikea sijoittaa sohvaa ja ruokapöytää.”
Tutkimuksen mukaan asuntosuunnittelussa on tultu siihen pisteeseen, että ihmiset joutuvat tekemään valintoja kalusteiden välillä. Ottaako suositusten mukainen ruokapöytä ja luopua sohvalle varatusta tilasta vai toisinpäin?
Uusien asuntojen keskikoko alkoi pienentyä Suomessa viitisentoista vuotta sitten. Tuli yksiöbuumi ja perheasunnot kutistuivat. Keittokomerot ovat hävinneet, eikä huone ja keittiö -asuntoja rakenneta enää juuri lainkaan.
Tervon mukaan lainsäädäntö määrittelee tilojen suunnittelua hyvin vähän.
Keittiölle ei esimerkiksi ole luonnonvalon vaadetta toisin kuin vaikka makuuhuoneelle. Keittiön voi sijoittaa ikkunattomaan ja pimeään eteiseen.
Arkkitehti voi siis joutua suunnittelemaan asuntoja, joihin ei tule suositusten mukaisesti valoa.
”Voin varmaan monen [arkkitehdin] puolesta todeta, että ei mettä keitä”, Tervo kuvailee.
Ongelmallinen asuntotuotanto voi Tervon mukaan johtaa isompiin ongelmiin. Pahimmillaan asunnoista saattaa tulla läpikulkupaikkoja.
Tervo toivoo, että asuntosuunnittelun vähimmäisvaatimuksia muutettaisiin sellaiseksi, että asunnoissa voisi asua pitkään hyvin ja viihtyisästi.