Laiva seilasi Turun ja Tukholman väliä ja soi taukoamatta. Ehkä vain parin aamuyön tunnin ajaksi soiton syke vaikeni.
Vuorokauden mittainen Folklandia-festivaali täyttyi viikonloppuna kansanmusiikin ja -tanssin ystävistä. 30. juhlaristeily veti noin 1 400 henkeä, jonkin verran viime vuosia vähemmän. Pääjärjestäjä oli Suomen Nuorisoseurat.
Laivan isot ja pienet ravintolat palvelivat keikkapaikkoina. Pelimannihengessä myös käytävillä ja portaikossa soitettiin ja tanssittiin.
Artisteja ja ryhmiä esiintyi liki 110, ammattilaisia ja harrastajia. Suosikeiksi nousivat muun muassa yhtyeet Frigg ja Hostikka, duo Kreeta-Maria Kentala & Timo Alakotila sekä tunteikkaan Eino Leino -konsertin tähdet Antti Heikkinen, Timo Rautiainen, Tapio Liinoja ja Nyhtöpelimanni.
Aallot keinuttivat paikoin vankkaa Baltic Princess -alusta. Miten sait tanssin askeleesi osumaan, oulunsalolainen Amanda Lyttinen?
– Vaati enemmän keskittymistä. Etukäteenhän tuollaista ei voi oikein harjoitella, hän naurahti keikan ja aplodien jälkeen.
Lyttinen tanssii Oulunsalon Nuorisoseuran Railo-ryhmässä yhdessä kuuden muun 17–20-vuotiaan naisen kanssa.
Ryhmälle on tärkeää päästä omaa maakuntaa kauemmas valtakunnallisille estradeille.
– Ohjelmaa täällä on ympäri vuorokauden. Saa oikein kulttuuripläjäyksen, Lyttinen sanoi.
Amanda Lyttinen iloitsee, että tanssin ansiosta hän on päässyt moniin erilaisiin tapahtumiin.
Kuva: Henna Kemppainen
Railolaiset näyttivät uutta teknistä taituruuttaan ja teatteri-ilmaisua.
Toinen ohjaajista, tanssinopettaja Tatu Aspelund kertoi, että ryhmän jäsenet ovat nyt vaiheessa, jolloin voi laajentaa omaa tanssijuuttaan. Ei siis enää vain musiikkia ja liikettä vaan myös puhetta ja teatteria.
– Aluksi se vaati kulmakarvojen kipristelyä, kun ei ollutkaan tuttua ja turvallista. Mutta uusi on otettu hyvin vastaan.
Oulunsalon Nuorisoseuran Raito toi lavalle ilmastonmuutoksen ja tanssijoillekin kasvoi rusakonkorvat.
Kuva: Matti Siippainen
Tanssijat ovat uudistaneet myös liikekieltään, esimerkiksi kädet on nostettu aiempaa suurempaan rooliin.
Lyttinen vakuutti, että puheilmaisu on mieluista. Itsensä saa haastaa uudella tavalla. Tanssitekniikkaan panostus on tuonut lisää itsevarmuutta.
Railoa hän kuvaa tosi tiiviiksi ryhmäksi, ja uskoo jatkavansa siinä niin pitkään kuin mahdollista.
– Liikkumisen ja musiikin yhdistelmä, Amanda Lyttinen tiivistää sen, mikä jo kolmivuotiaana alkaneessa harrastuksessa on aina vetänyt.
Toinen Oulunsalon Nuorisoseuran ryhmä, pari-kolmekymppisten kuuden naisen ja kolmen miehen Raito, heitti rohkeasti laidan yli mielikuvan kansantanssista menneen maailman jäänteenä.
Rap-artisti Asan kappaleen ”Alas virtaa Araratin” riimit ja rytmi antoivat tuoretta vauhtia muutenkin yleisöön menevälle tanssille.
Esityksen ydintä oli ilmastonmuutos ja se, miten ihminen haluaa kukkulan kuninkaaksi ympäristön, lajien ja kulttuurien tuhoamisen hinnalla.
– Kantaaottavuus on ollut koreografioilleni ominaista, sanoi esityksen ohjannut Eeva-Maria Kauniskangas.
Myös Raiton harjoitteluun on liitetty puheilmaisua.
– Äänenkäyttöön ja lauluun on kiinnitetty huomiota. Mahtavaa, että siihen on heittäydytty mukaan, kiitteli näyttelijänäkin tunnettu Kauniskangas.
Folklandia on kansanmusiikin ja kansantanssin kansainvälinen 24 tunnin laivafestivaali, jossa nähtiin tänäkin vuonna mukavasti osallistujia myös lakeudelta. Kempeleläinen Marita Oja tanssi Raiton lisäksi Pähiöiden väreissä.
Kuva: Ville Kurki
Kempeleläiselle Marita Ojalle festivaali oli lennokas lähtö uuteen tanssivuoteen.
– Laivalla on suuri samanhenkisten kokoontuminen. Tanssin ilon jakaminen on täällä isommassa mittakaavassa kuin arjessa.
”Laivalla on suuri samanhenkisten kokoontuminen. Tanssin ilon jakaminen on täällä isommassa mittakaavassa kuin arjessa.”
Marita Ojala
kempeleläinen harrastaja
Tällä kertaa risteily oli Ojalle erityisen merkittävä. Hän nimittäin tanssii Raiton lisäksi myös oululaisessa Pähiät-ryhmässä, jonka valinta Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeeksi julkistettiin laivalla. Urheilussa vastaava titteli olisi joukkueen Suomen mestaruus.
– On se tosi iso tunnustus, iloitsi jo pikkulapsesta lähtien tanssinut Oja.
Harrastus on johtanut muun muassa ilmaisutaidon ohjaajan koulutukseen, ja hän sanookin olevansa puoliammattilainen koreografi ja tanssija.
Kahden ryhmän esitykset veivät Marita Ojaa laivalla paikasta toiseen, ja hän kuului myös legendaarisen SM-kisan eli tikkuristi-tanssin tuomaristoon.