Kiovan kyky selviytyä kaupunkina riippuu pääkaupungissa asuvan Lucan mielestä etenkin kahdesta asiasta.

Talvi on iskenyt ryminällä myös Ukrainaan. The Kyiv Independentin toimittaja Luca Moffat istuu tammikuisena iltana työpaikallaan pääkaupunki Kiovassa. Toimituksessa on viileää ja pimeää, sillä generaattori ei ole viikonloppuisin päällä. Hänellä on valaisimena taskulamppu ja yllään viltti sekä huivi lämmikkeenä.

Suomen tavoin Ukrainassakin eletään tällä hetkellä hyvin kylmissä olosuhteissa. Pakkasta on Kiovassakin toistakymmentä astetta ja viimeksi perjantain vastaisena yönä Venäjä iski sinne voimakkaasti, peräti 35 ohjuksen voimin. Kaikkiaan se kohdisti Ukrainaan kyseisenä yönä kymmenien ohjusten lisäksi peräti 242 droonia.

Iskun kohteena oli myös Länsi-Ukrainan Lviv. Venäjän asevoimat käytti siellä ohjusta, jota se oli vain kerran aiemmin käyttänyt Ukrainan sodassa. Kyseessä oli keskipitkän kantaman Orešnik-ohjus, jonka toimintasäde on noin 3 000–5 500 kilometriä.

Asiantuntijoiden mukaan Orešnikissa uutta on se, että siinä on useita taistelukärkiä, joilla pystytään iskemään samanaikaisesti eri kohteisiin. Kyseinen ominaisuus on tavallisesti liitetty ydinkärkiä kuljettamaan tarkoitettuihin pitkän kantaman mannertenvälisiin ballistisiin ohjuksiin.

Perjantain vastaisen yön iskuissa kuoli neljä ihmistä ja loukkaantui ainakin 25. Paljon energiainfrastruktuuria vaurioitui myös.

Perjantaina otetussa kuvassa yksi vaurioituneista asuinrakennuksista. Olena Zashko/The Kyiv Independent

Kiovassa näkyy nykyään generaattoreita kaikkialla. Niistä on suuri apu, kun Venäjä iskee voimalla vaurioittaen muun muassa sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksia.

– Jos kävelet sellaisen kaupunginosan läpi, jossa on ollut sähkökatkos, siellä on erittäin äänekästä, koska kaikki generaattorit ovat käynnissä. Kaikki katuvalot ovat sammuneet, joten kaduilla on melkoisen pimeää. Kaupat ovat kuitenkin valaistuja, koska niillä on generaattorit käytössä, brittitaustainen Moffat kertoo Iltalehdelle puhelimitse Kiovasta.

Hän on asunut ja työskennellyt Ukrainassa viime maaliskuusta lähtien. Vaikka Venäjä tietoisesti pyrkii tukaloittamaan siviilien elämää iskuillaan, ei Moffat usko sen lannistavan ukrainalaisten taistelutahtoa. Tilanne on kuitenkin pelottava.

– Iskut ovat todella pelottavia. On paljon ihmisiä, jotka kokevat kamalaa kärsimystä. Suurten iskujen aikaan nukkuminenkin on vaikeaa. Pahin tilanne on tietysti rintamalinjan läheisyydessä.

Näkymä vaurioituneen asuinrakennuksen sisältä. Olena Zashko/The Kyiv Independent

Järeä ohjus

Venäjä on koko laajamittaisen sodan aikana kohdistanut iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Moffat muistuttaa, että kaasuntuotantoon Venäjä ei kuitenkaan ollut iskenyt ennen viime vuotta. Sinne iskut kohdistuivat ensimmäisen kerran vasta alkuvuodesta 2025 alkaen. Lokakuuhun mennessä jopa 60 prosenttia Ukrainan kaasuntuotantokapasiteetista oli vaurioitunut hyökkäysten vuoksi.

– Pohjimmiltaan Venäjä yrittää pakottaa Ukrainan antautumaan. Mielestäni se jos mikä vahvistaa monien ihmisten tahtoa taistella Venäjän hyökkäystä vastaan.

Moffatin mielestä se, että Venäjä iski niin järeällä ohjuksella nimenomaan Lvivin alueelle lähellä Puolan vastaista rajaa, osoitti selkeää halua näyttää voimaa. Samalla se toimii keinona pelotella Ukrainan väestöä.

– Yhden ballistisen ohjuksen pysäyttäminen on jo vaikeaa. Orešnik jakautuu kuuteen eri taistelukärkeen laskeutuessaan maahan, mikä tekee sen torjunnasta erittäin vaikean.

Luca Moffat muutti Ukrainaan viime vuonna. Nyt hän työskentelee toimittajana. The Kyiv Independent

Venäjän presidentti Vladimir Putin väitti marraskuussa 2024 Orešnikin olevan niin kehittynyt, että nykyaikaiset ilmapuolustusjärjestelmät eivät pysty torjumaan niitä. Ohjuksen on aiemmin väitetty myös olevan Venäjän uusi huippumoderni superase, jota vastaan ei ole torjuntakeinoja sen kymmenkertaisen äänennopeuden takia.

Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmen arvion mukaan Putinin ja Venäjän väitteet ovat todennäköisesti liioiteltuja. Ohjuksen paisuttelu ”superaseeksi” on myös jotain, mitä Venäjä haluaa nähdä tapahtuvan.

– Superase on tämän sodan viitekehyksessä superase silloin, kun niitä pystytään valmistamaan sekä käyttämään jatkuvasti riittäviä määriä ja kun ne osoittautuvat tehokkaiksi, Kastehelmi sanoo.

Toistaiseksi Venäjä ei ole kyseisellä aseella kyennyt saavuttamaan mitään suuria läpimurtoja, vaikka kyseessä onkin kiistatta tulivoimainen ohjus.

Perjantain vastaisen yön iskun osalta Kastehelmi sanoo sen olevan epätodennäköistä, että iskuun käytetyssä Orešnikissä olisi ollut mukana varsinaista taistelukärkeä. On myös mahdollista, että se oli vioittunut. Ydinkärkeä ohjuksessa ei luonnollisestikaan ollut.

Hyytäviä päiviä luvassa

Riippumatta ohjuksen laadullisista ominaisuuksista, onnistuu Venäjä takuulla aiheuttamaan huolta ja pelkoa joka kerta, kun se lähettää ohjuksiaan kohti Ukrainaa.

Elämä Ukrainassa ja pääkaupunki Kiovassa kuitenkin jatkuu sodasta huolimatta. Ihmiset yrittävät elää elämäänsä mahdollisimman normaalisti. Kun häiriötiloja tulee, kaupunki pyrkii tarjoamaan asukkaille paikkoja, joista saa muun muassa lämpöä, suojaa ja mahdollisuuden ladata sähkölaitteita.

– Kaikesta huolimatta kaupunki on elossa eikä osoita mitään hiipumisen merkkejä, Moffat sanoo.

Pääkaupunkiin on luvattu alkaneelle viikolle lähes 20 asteen pakkasia. Kiovan kyky selviytyä kaupunkina riippuu Moffatin mielestä etenkin kahdesta asiasta: Venäjän hyökkäyksistä ja Ukrainan ilmapuolustuskyvystä.

– Jos Venäjä hyökkää energialaitoksiin yötä päivää eikä Ukrainalla ole tarpeeksi ilmatorjuntakykyä, Kiovakin voi muuttua nopeasti humanitääriseksi katastrofiksi.

Kuvassa väitetysti Shahed-lennokin osia vaurioituneen asuinrakennuksen lähistöllä. Olena Zashko/The Kyiv Independent

Alueella asuu miljoonia ihmisiä, jotka jouduttaisiin pahimmassa tapauksessa evakuoimaan.

– Se on tarkoin varjeltu salaisuus, kuinka paljon ilmapuolustuskykyä Ukrainalla on. Ja se, mitä Venäjä aikoo tehdä, montako kertaa se aikoo hyökätä, on vain Putinin ja hänen lähipiirinsä tiedossa. Nämä ovat kaksi merkityksellisintä tekijää.

Vajaan vuoden Kiovassa asunut mies kuvailee paikallisia ihmisiä sitkeiksi. He kestävät tunteja ilman sähköä ja lämmitystä, jopa vettä.

– Vaikeuksienkin keskellä löydämme keinon jatkaa elämää kaupungissa, jossa haluamme elää. Mutta jokainen päivä sotaa on ukrainalaisille äärimmäisen raskas. Ihmiset ovat sitkeitä, koska vaihtoehtoa ei ole.