Lauri Nurmi
Sälenissä vahvistui, että Venäjä ja Kiina ovat liittoutuneet arktisilla alueilla. Suomen on viisasta nikkaroida ruotsalaisille Nato-sotilaille kunnon majoitustilat, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa.
Eilen klo 21:37
Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Michael Claesson sampp. ettei Venäjästä ole hyökkäämään Natoa vastaan. Evelina Carborn
Sälenin turvallisuuskonferenssi on ilmapuntari, joka kertoo jokaisen vuoden alussa, kuinka suuri uhka Venäjä on Ruotsille, Suomelle ja muille pohjoisille Nato-maille.
Sotilasjohtajat ovat ottaneet tavakseen kertoa Ruotsin tuntureilla inhorealistisia totuuksia.
Ensin hyvät uutiset.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Michael Claesson sanoo suoraan, että Venäjästä ei ole hyökkäämään puolustusliitto Natoa vastaan.
– Olen vakuuttunut, että Venäjä tietää häviävänsä, jos se lähtisi sotaan Naton kanssa, eikä se siksi ole heidän etujensa mukaista, Claesson arvioi.
Kenraalia kuunnellessa tekisi mieli tuudittautua siihen, että vaara on ohi. Kunhan varustaudumme riittävästi, se riittää takaamaan rauhan Pohjolassa.
Sitten synkempiin tietoihin.
Ikävä kyllä arktisilla alueilla on syntynyt uusi liittosuhde: Venäjä ja Kiina ovat käytännössä liittoutuneet sotilaallisesti, eivätkä maiden tavoitteet ole rauhanomaisia.
Naton Euroopan joukkojen komentaja Alexus G. Grynkewich antoi näytteen huumorintajustaan. Hän arveli, että kiinalaisia ja venäläisiä merentutkimusaluksia eivät taida kiinnostaa hylkeet eivätkä jääkarhut.
Naton tiedustelutietojen mukaan venäläiset ja kiinalaiset suorittavat arktisilla merillä syvyyskartoituksia ja selvittävät, miten he pystyisivät peittoamaan Naton suorituskyvyt.
– Venäläiset ja kiinalaiset alukset suorittavat enemmän ja enemmän yhteispartiointia, Grynkewich varoitti.
Siviilialuksilta näyttävät laivat ovat Naton komentajan mukaan todellisuudessa sotilasaluksia.
Tyhmempikin ymmärtää, että syvyyskartoituksia ei tehdä kalastajien vuoksi. Siten etsitään sukellusveneille piilopaikkoja ja yritetään paikallistaa Nato-maiden vedenalaisia järjestelmiä.
Claesson vahvistaa, että Venäjä on palannut pohjoisessa kylmän sodan aikaiseen bastion-sotilasoppiinsa.
Jos venäläisten voimavarat ja resurssit riittäisivät, he saattaisivat yrittää miehittää Norjan Finnmarkin ja Suomen Lapin. Siten muodostuisi puskurivyöhyke Kuolan niemimaan ja Barentsinmeren ohjusjoukkojen ympärille.
Venäjä muuttaa prikaatinsa divisiooniksi.
– He palaavat siihen, minkä osaavat parhaiten: vanhoihin rakenteisiinsa, jotka on optimoitu hyökkäyssodankäynnin manööreveitä varten, Claesson sanoo Iltalehdelle.
Venäläisistä ei yksin olisi Suomelle, Ruotsille ja Norjalle uhkaa. Venäjä ei pystyisi saavuttamaan ilmaherruutta, kun sillä olisi vastassaan pohjoismaisen kolmikon ilmavoimat: yli 200 modernia hävittäjää ja niihin tuhansia ohjuksia.
Uhkakuva muuttaa synkemmäksi, jos Kiina tukee Venäjän bastion-ajattelua arktisilla alueilla.
Suomalaisten onneksi Nato-kenraalit eivät nuku Ruususen unta. Ruotsi sijoittaa Suomen Lappiin perustettuun Nato-joukkoon raskaasti aseistetun pataljoonan. Rauhan oloissakin Suomen turvana on noin 800 ruotsalaista maavoimien sotilasta.
Claesson vihjaa, että Suomen FLF-joukkoon liittyy myös norjalainen pataljoona.
Juhlapuheet ovat takanapäin. Vain teot puhuvat jatkossa puolestaan. Amerikkalaiskenraali Grynkewich kilistää varoituskelloa ja huomauttaa, että uhka voi kasvaa erittäin nopeasti.
Suomessa epäiltiin menneinä vuosikymmeninä ruotsalaisten kykyä tehdä nopeita päätöksiä. Ruotsin pääministeriksi noussee syksyllä sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson.
Jos demarit nousevat valtaan, he esittävät Suomen hallitukselle, että ruotsalaissotilaiden läsnäolosta Lapissa tehtäisiin pysyvää. Suomelta olisi tyhmyyttä kieltäytyä tarjouksesta.
Venäläiset kunnioittavat vain voimaa, joka on paikalla aidosti. Paperitiikerit eivät pidättele 2020-luvun diktaattoreita.
Asiassa on yksi ongelma: Rovaniemen ja Sodankylän kasarmeilta puuttuvat modernit majoitustilat Nato-sotilaille. Niitä kannattaisi alkaa nikkaroida pikimmiten.
Rakkaiden naapurimaiden Nato-sotilaiden pysyvä asettuminen Lappiin piristäisi paikallistaloutta ja rohkaisisi ulkomaisia yrityksiä investoimaan myös Venäjän läheisyyteen.
Jämäkkyys varmistaa sen, että venäläiset ja kiinalaiset vierailevat Lapissa jatkossakin vain turisteina.