Sotilaallisten iskujen lisäksi Yhdysvallat voi kokeilla Iranissa myös neuvotteluja, kyberiskuja tai pakotteita, tutkija Ville Sinkkonen arvioi.

Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pohtii, millainen voisi olla Yhdysvaltian väliintulo Iranissa. Kuva: Fars News Agency / AFP ja Aaron Schwartz / AOP
Yhdysvallat saattaa iskeä näyttävästi Iraniin, mutta myös muut vaihtoehdot ovat yhä pöydällä.
Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen, jolta kysyimme presidentti Donald Trumpin vaihtoehdoista Iranin suhteen.
Trump on puhunut julkisuudessa sekä iskuista että neuvotteluista sen jälkeen, kun Iranin hallinto alkoi tukahduttaa vuodenvaihteessa alkaneita valtavia mielenosoituksia kovin ottein. Satoja tai jopa tuhansia on kuollut.
Presidentin turvallisuusneuvonantajat pitivät televisiokanava CBS:n mukaan tiistaina kokouksen, jossa he keskustelivat vaihtoehdoista Iranin operaatioon.
Sinkkonen muistuttaa, että Yhdysvaltain presidentillä on paljon ulkopoliittista valtaa ja myös halua käyttää sitä. Maailmalle se näkyy Yhdysvaltojen ulkopolitiikan sotilaallistumisena.
Katso videolta, miten Trump on kommentoi Iranin tilannetta sunnuntaina virkalentokoneessaan.1. Aseelliset iskut
Trump on osoittanut jo kautensa ensimmäisen vuoden aikana, että hän on valmis käyttämään sotilaallista valtaa aiempaa enemmän ja eri tavalla.
Tutkija Ville Sinkkonen puhuu spektaakkelinomaisesta toiminnasta. Isku Venezuelan oli esimerkki tällaisesta.
Sellainen olisi todennäköinen myös Iranissa aiempaan peilaten, Sinkkonen arvioi.
– Iskettäisiin joihinkin Iranin sotilaskohteisiin, vaikka vallankumouskaartiin linkittyneisiin kohteisiin. Se ei varmastikaan riittäisi kaatamaan maan hallintoa vaan vaikutus voisi olla jopa päinvastainen, Sinkkonen pohtii.
Hänen mukaansa rajuin vaihtoehto olisi isku suoraan Iranin johtoa vastaan.
– Sellaisessa skenaariossa tietysti seuraava kysymys on, että mitä tämän jälkeen tulisi. Kenellä olisi väkivaltamonopoli? Sehän olisi edelleen vanhan hallinnon käsissä.
Riskinä on, että Iran iskisi takaisin esimerkiksi Yhdysvaltain sotilaskohteisiin.
2. Kyberiskut
Yhdysvallat voisi tehdä Iraniin kohdennettuja kyberiskuja, jotka heikentäisivät sotilaallisia kyvykkyyksiä sekä johtamis- ja viestintäjärjestelmiä.
– Voisi kuvitella, että Yhdysvalloilla on kyvykkyyksiä, joilla voidaan vaikuttaa Iranin pyrkimyksiin rajoittaa internetin käyttöä maassa.
3. Pakotteet
Yksi keino vaikuttaa Iraniin ovat pakotteet.
Pakoteruuvi on Sinkkosen mukaan jo vedetty melko tiukalle.
– Yhdysvallat on jo tuonut esille, että se asettaa 25 prosentin pakotteet sellaisille valtioille, jotka käyvät Iranin kanssa kauppaa. Miten se konkretisoituu, on toinen kysymys, Sinkkonen miettii.
4. Mielenosoittajien tuki
Keinolistalla lienevät myös tuen osoitukset mielenosoittajille.
Iran on rajoittanut internetin käyttöä, mutta Yhdysvallat voisi Elon Muskin Starlink-satelliittien avulla helpottaa internetyhteyksiä ja auttaa hallintoa vastustavia pääsemään verkkoon.
5. Diplomatia
Iranilla on Sinkkosen mukaan heikommat pelimerkit diplomaattisissa neuvotteluissa kuin ennen viime kesää, jolloin Yhdysvallat iski Iranin ydinohjelmaan kuuluneisiin kohteisiin.
On myös auki, mistä maat keskustelisivat, kun Yhdysvallat on jo heikentänyt Iranin kykyä rakentaa ydinase.
– Voitaisiinko keskustella ballistisista ohjuksista tai jostain tällaisista kysymyksistä neuvotteluissa? Sinkkonen pohtii.
Vaikka sotilaalliset iskut ovat todennäköisiä, Trumpin hallinnossa on myös niitä, jotka ajattelevat, ettei voimankäyttö välttämättä ole oikea ratkaisu.
– Siellä on [varapresidentti] J.D. Vancen kaltaisia voimia, jotka ovat suhtautuneet penseästi Yhdysvaltojen tapaan käyttää sotilaallista valtaa ratkaistakseen kaikki mahdolliset ongelmat.
Sinkkonen muistuttaa, että mikään sotilaallisista vaihtoehdoista ei ole ongelmaton. Mikään ei myöskään takaa, että Yhdysvallat pääsisi tavoitteeseensa Iranissa tai että mielenosoittajat saisivat haluamansa.
Sitä, mihin vaihtoehtoihin Trump lopulta tarttuu, on tutkijallekin vaikea arvioida. Trump on pyrkinyt näyttäytymään arvaamattomana, ja sitä hän myös on.