Kuumuudella oli vakavia seurauksia eri puolilla maapalloa.
Helsinkiläiset kertoivat marraskuussa, mitä eivät suostu tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Vuosi 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Asia selviää Euroopan unionin Copernicus-ilmastopalvelun Global Climate Highlights 2025 -raportista, Ilmatieteen laitos kertoo.
Viime vuoden maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 14,97 astetta eli 1,47 astetta esiteollista (1850–1900) aikaa korkeampi.
Kyseessä oli ensimmäisen kerta, kun kolmen vuoden jakson keskilämpötila ylitti 1,5 astetta.
Edelliset 11 vuotta ovat olleet mittaushistorian 11 lämpimintä.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoo, että Pariisin sopimuksen alaraja eli 1,5 astetta on ylittymässä jo kuluvan vuosikymmenen lopussa eli 10 vuotta arvioitua nopeammin.
– Se, että kolmen vuoden keskilämpötila ylittää nyt ensimmäistä kertaa 1,5 astetta, korostaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen torjunnan kiireellisyyttä. Kyse ei ole yksittäisestä poikkeusvuodesta, vaan pitkäaikaisesta kehityksestä, joka lisää sään ääri-ilmiöitä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntiin maailmanlaajuisesti.
Pariisin sopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen pitäisi pysäyttää selvästi alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
Eurooppaa koetteli lämpöaalto kesällä 2025. Kuvassa turistit lepäävät varjossa Kreikan pääkaupungissa Ateenassa. Kuva: Louisa Gouliamaki / Reuters
Fakta
Tältä näytti vuosi 2025Maailma
-
Vuoden 2025 maapallon keskilämpötila oli 14,97 °C, mikä on 0,59 °C enemmän kuin vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 0,13 °C vähemmän kuin vuonna 2024.
-
Vuoden 2025 lämpötila oli 1,47 °C esiteollista tasoa eli vuosia 1850–1900 korkeampi (vuonna 2024 1,60 °C).
-
Maapallon maa-alueiden ilman lämpötila oli toiseksi korkein.
-
Napa-alueiden ulkopuolinen meren pintalämpötila oli 20,73 °C ja mittaushistorian kolmanneksi korkein vuosien 2024 ja 2023 jälkeen.
-
Tammikuu 2025 oli mittaushistorian lämpimin tammikuu maailmanlaajuisesti.
Eurooppa
-
Vuosi 2025 oli Euroopassa mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, keskilämpötila 10,41 °C.
-
Tämä on 1,17 °C enemmän kuin vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 0,30 °C vähemmän kuin Euroopan lämpimimpänä vuonna 2024.
Lähde: Ilmatieteen laitos, Copernicus-ilmastopalvelu
Kolmen viime vuoden poikkeuksellisen korkeisiin lämpötiloihin on raportin mukaan kaksi päätekijää:
-
kasvihuonekaasujen päästöjen kertyminen ilmakehään, hiilinielujen heikentyminen ja hiukkaspäästöjen väheneminen sekä
-
poikkeuksellisen korkeat meren pintalämpötilat 2023 ja 2024, joita selittivät muun muassa El Niño -vaihe ja muu merellinen vaihtelu ilmastonmuutoksen voimistamana.
Tropiikin lämpötilat olivat vuonna 2025 matalampia kuin vuosina 2023–2024. Napa-alueilla mitattiin sen sijaan poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja, sillä Etelämantereen keskilämpötila oli mittaushistorian korkein ja Arktiksella toiseksi korkein.
Copernicus-palvelun raportin mukaan kuumuus lisäsi maastopaloja ja maanpinnan otsonipitoisuuksia sekä nosti lämpörasitusta.
Dronella otetussa kuvassa näkyy, kuinka jää sulaa Turtmannin jäätiköllä Sveitsissä. Kuva: Denis Balibouse / Reuters
Helsingistä ilmastonmuutos teki 2,3 astetta lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta, Ilmatieteen laitos kertoo.
Kaisaniemessä vuoden 2025 keskilämpötila oli 8,2 astetta, mikä tarkoittaa, että vuosi oli mittausaseman 181-vuotisen historian toiseksi lämpimin. Lämpimämpää on ollut vain vuonna 2020.
Esiteollisessa ilmastossa yhtä lämmin vuosi kuin 2025 olisi ollut äärimmäisen epätodennäköinen eli se olisi tapahtunut kerran 3 200 vuodessa. Nykyilmastossa vastaava toistuu noin kerran viidessä vuodessa.
– Ilmastonmuutos näkyy parhaiten, kun tarkastellaan pitkiä ajanjaksoja, kuten vuoden keskiarvoja. Helsingissä ilmastonmuutos teki käytännössä mahdottomasta mahdollisen, eli näin lämmin vuosi ei olisi ollut mahdollista ilman jo tapahtunutta ilmaston lämpenemistä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen sanoo.
Sodankylässä Tähtelän mittausasemalla vuosi oli ilmastonmuutoksen vuoksi 2,6 astetta lämpimämpi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta.
Aseman keskilämpötila oli 1,7 astetta, joka tekee siitä mittaushistorian kolmanneksi lämpimimmän.
Tiedot ilmastomuutoksen vaikutuksesta keskilämpötiloihin Suomessa perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.
Ihmiset vilvoittelevat vedessä Ranskan pääkaupungissa Pariisissa. Kuva: Abdul Saboor / Reuters
Merijää
-
Helmikuussa 2025 pohjoisen ja etelän merijään yhteenlaskettu laajuus oli pienin satelliittihavaintojen ajalta. Havaintosarja alkaa 1970-luvun lopulta.
-
Arktisen merijään kuukausittainen laajuus oli ajankohdalleen pienin tammi–maaliskuussa sekä joulukuussa; maaliskuussa saavutettiin pienin vuotuinen maksimi. Syyskuun minimi oli vasta 13. pienin.
-
Etelämantereella merijään kuukausilaajuus oli helmikuussa vuotuisen minimin osalta neljänneksi pienin ja syyskuussa vuotuisen maksimin osalta kolmanneksi pienin.
Lähde: Ilmatieteen laitos, Copernicus-ilmastopalvelu