Venäjä on kuin pikkulapsi lautapelissä tai leikissä, kuvaa Venäjä-asiantuntija Hanna Smith.
Lue tiivistelmä
Venäjä-asiantuntija Hanna Smith sanoo, että Venäjä ja presidentti Vladimir Putin ovat onnistuneet hajottamaan länsimaiden yhtenäisyyttä muuttamalla jatkuvasti toimintansa luonnetta.
Venäjä on käynyt rauhantunnusteluita monella tasolla Yhdysvaltain kanssa ja esittänyt yllättäviä ehdotuksia, kuten Grönlannin liittämistä Venäjään.
Smith vertaa Venäjän toimintaa pikkulapseen, joka muuttaa pelisääntöjä kesken kaiken ja luo epävarmuutta länsimaissa.
Venäjä on jo kauan pyrkinyt vaikuttamaan länsimaiden välisiin suhteisiin lyömällä kiilaa lännen yhtenäisyyteen ja hämmentämällä pakkaa.
Miten se sen tekee?
Lue lisää: Valkoinen talo julkaisi provosoivan Grönlanti-kuvan – Trumpin käytös kokouksessa puhuttaa edelleen
Venäjä-asiantuntija Hanna Smith sanoo, että Venäjä ja Vladimir Putin ovat onnistuneet viime aikoina loistavasti hajottavassa diplomatiassaan.
Yksi esimerkki oli se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli jo myöntymässä antamaan Ukrainalle pitkän matkan ohjuksia, mutta päivää ennen Volodymyr Zelenskyin vierailua käyty puhelinkeskustelu Putinin kanssa vetikin Trumpin liinat kiinni.
Lisäksi Venäjä on käynyt rauhantunnusteluista neuvotteluja monella eri tasolla. On neuvoteltu erikoislähettiläs Steve Witkoffin kanssa, on ollut neuvotteluja Trumpin vävyn ja liikemiehen Jared Kushnerin kanssa ja erikoislähettiläs Keith Kelloggin kanssa.
Vladimir Putin näyttää pyörittelevän länttä mennen tullen mielensä mukaan. Kuva: Kreml / Zumapress / MVPhotos
Loppujen lopuksi kukaan ei ole pysynyt enää kärryillä, mistä asioista on neuvoteltu kenenkin kanssa, ja yhtäkkiä marraskuun lopussa pöydälle ilmestyi maailmaa kohauttanut 28-kohtainen Yhdysvaltain ja Venäjän rauhansuunnitelma. Ja taas maailma ja lännen pakka olivat sekaisin.
Tuorein tapaus oli, kun Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev sanoi uutistoimisto Ria Novostin mukaan, että grönlantilaiset voisivat äänestää kansanäänestyksessä Grönlannin liittymisestä Venäjään.
Vaikka monet pitävät Medvedeviä aivan sekopäisenä ja hänen heittojaan sivuraiteelle joutuneen katkeran miehen möläytyksinä, Smithin mukaan asian voi nähdä myös toisin.
Dmitri Medvedev antoi taas räväkän kommentin. Harkitsematon möläytys vai taitavaa diplomatiaa? Kuva: Jekaterina Shtukina / Tass / Zumapress / MVPhotos
– Tuohan oli loistava diplomaattinen veto Venäjältä! Vastaukseksi sille, kun Trump on sanonut, että Yhdysvaltain on mentävä Grönlantiin, muutoin Venäjä tai Kiina menee. Useimmat ovat ajatelleet, että eihän nyt Venäjä ja Kiina Grönlantia havittele, mutta kuka sen voi varmaksi sanoa, ettei heillä olisi sellaisia salaisia suunnitelmia?
– Jos Venäjä toistaa viestiä tarpeeksi painokkaasti ja ajeluttaa vielä vaikka paria sotalaivaa Grönlannin lähistöllä, niin Trumpille ei jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin mennä Grönlantiin. Trump on puhunut niin paljon Yhdysvaltain turvallisuudesta, että siinä se sitten olisi – ja Nato olisi palasina, Smith summaa.
Venäjältä on kuulunut muitakin tällaisia aivan järjettömältä kuulostavia ultimaatumeita – kuten esimerkiksi turvautuminen ydinaseiden käyttöön viimeisenä keinona, jos Venäjä kokee olemassaolonsa uhatuksi.
– Koskaan ei saa tuudittautua siihen, että diplomatia Venäjän kanssa on valmis. Venäjä muuttaa aina toimintansa luonnetta ja saattaa lisätä keskusteluun kokonaan uuden kokonaisuuden, Smith sanoo.
Venäjä sanoo iskeneensä Ukrainaan keskimatkan ballistisella ohjuksella Oreshnikilla tammikuun alussa. Oreshnik voidaan varustaa myös ydinkärjellä. Kuva: Venäjän puolustusministeriö / Reuters
Smith kuvaa osuvasti, että Venäjä on kuin pikkulapsi lautapelissä tai leikissä: se saattaa silmää räpäyttämättä muuttaa pelisääntöjä kesken kaiken. Vaikka vanhempi sanoo, etteivät säännöt noin mene, niin lapsi sanoo, että nyt ne menevät.
– Peliin tulee lisäsääntöjä, joita kehitellään pelin edetessä, Smith sanoo.
Tällä tavoin kukaan ei saa koskaan kiinni siitä, mitä Venäjä todellisuudessa hamuaa ja aikoo.
– Se on tällaista ”mitä jos sittenkin” -epävarmuuspeliä. Kukaan ei voi sanoa satavarmaksi, ettei Venäjä mene Grönlantiin, ettei se käytä ydinaseita tai etteikö Venäjä uhkaisi sotilaallisesti Suomea. Ne kuulostavat järjettömiltä ajatuksilta, mutta ne toimivat ja saavat halutun vaikutuksen.
– Lännessä on mietitty, voiko Venäjä olla niin hullu, että se käyttäisi ydinaseita. Täytyykö Venäjää lepytellä? Entä jos Venäjä tunkeutuisikin Grönlantiin?
Grönlannin ja Tanskan pääministerit Jens-Frederik Nielsen (vas.) ja Mette Frederiksen pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden Kööpenhaminassa tiistaina. Kuva: Liselotte Sabroe / EPA
Ja juuri tämä hajottaa länttä kaikista voimakkaimmin. Esimerkiksi Grönlanti-asiassa Nato-liittolaiset Yhdysvallat ja Tanska ovat vastakkain. Länsi ei yksinkertaisesti tiedä, mitä Venäjän kanssa pitäisi tehdä. Putin vetelee naruista taustalla, ja länsimaiden johtajat sätkivät kuka kukin eri suuntaan.
– Läntisiä demokratioita on rakennettu sääntöpohjaisen järjestelmän varaan. On haluttu rakentaa varmuutta ja stabiliteettia, ja niihin on voitu luottaa. Sitten kun pelikentälle tulee toimijoita, jotka tekevät asiat niin, ettei heidän aikeistaan tiedä, niin se lyö kiilaa, Smith kuvaa.
– Venäjä on aina ollut paljon parempi hajottamisessa kuin hallitsemisessa.
Venäjän keinoarsenaaliin on kuulunut myös hybridivaikuttaminen, mutta Smithin mukaan sillä ei ole saatu yhtä suuria tuloksia aikaan kuin suoralla vaikuttamisella.
On ollut lentokenttien läheisyydessä lentoliikennettä häiritseviä drooneja sekä Itämeren pohjassa katkottuja kaapeleita. Monessa niistä epäillään Venäjää, mutta pitävää näyttöä ei ole saatu.
Rahtilaiva Fitburgia epäillään kaapelirikosta Suomenlahdella uudenvuodenaattona. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
– Nämä eivät yleensä lyö kiilaa maiden välille, ne voivat päinvastoin vahvistaa yhtenäisyyttä. Tietenkin ne vaativat ylimääräisiä resursseja ja huomion kiinnittämistä juuri sinne, missä tapahtuu.
– Toki tällaiset luovat epävarmuutta kohteeksi joutuneessa yhteiskunnassa ja saattavat saada aikaan suoran vastakkainasettelun Venäjän kanssa, Smith sanoo.
On myös otettu esiin, että Venäjä yrittää hajottaa Euroopan yhtenäisyyttä sisältäpäin ulottamalla lonkeronsa EU:n päätöksentekoon Venäjä-mielisten jäsenvaltioiden Slovakian ja Unkarin kautta.
– Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki pakotepaketit, kaikkiaan jo 19 kappaletta, on saatu läpi. Eli ne narratiivit ovat vääriä, että Venäjä hämmentää EU:n sisällä ja EU on päätöksentekokyvytön toimija, Smith painottaa.
Unkarin pääministeri Viktor Orban on kaveerannut toistuvasti Vladimir Putinin kanssa. Kuva: Bernadett Szabo / Reuters
EU on päätöksenteossaan toki hidas – mutta mitä muuta voi odottaa, jos tärkeissä asioissa tarvitaan kaikkien 27 jäsenvaltion yksimielisyys.
– Kun kunnioitetaan ja kuunnellaan kaikkien mielipiteitä ja intressejä, niin onhan se päätöksentekoprosessi todella hidas.
Smithin mukaan Venäjän vaikuttaminen esimerkiksi Unkariin ja Slovakiaan on tapahtunut jo aikaisemmin, kun on tehty mittavia ja pitkiä sopimuksia energiatoimituksista.
– Nykyiset hallitukset toteuttavat energiapolitiikassa niitä päätöksiä, mitä edelliset hallinnot ovat tehneet suhteessa venäläiseen energiaan.
Hanna Smith sanoo, että Venäjä muuttaa toimintansa luonnetta koko ajan. Kuva: Lassi Rinne
Smith sanoo, että jos nykyiset hallitukset pyrkisivät venäläisestä energiasta pois niin, että kansalaisten elinolot heikkenevät, se olisi varma keino menettää oma poliittinen mandaatti seuraavissa vaaleissa.
– Ja jos muualla EU:ssa aletaan viritellä narratiivia, että Slovakia ja Unkari tahallaan hidastelevat päätöksentekoprosesseja ja pelaavat Venäjän pussiin, niin nämä maat voivat alkaa katsella enenevässä määrin itään päin. Voisi tulla tällainen itse-eristäminen, mikä ei olisi EU:n kannalta hyvä, Smith sanoo.