Kaksi vuotta kestävä esiopetus ei lisännytkään lasten akateemisten tai sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä.

Lapsi tekee tehtävkirjaa.

Avaa kuvien katselu

Kuvassa lapsi tekemässä eskaritehtäviä vuonna 2023. Kuva: Elina Ervasti/Yle

  • Laaja kokeilu osoittaa, että kaksivuotinen esiopetus ei edistä lasten taitoja nykymallia enempää.
  • Aalto-yliopiston professori Matti Sarvimäen mukaan kokeilu kuitenkin onnistui, koska se tuotti tärkeää tietoa päätöksenteon pohjaksi.
  • Kokeilu lisäsi 5-vuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen ja paransi hetkellisesti kotihoidosta tulleiden lasten taitoja.

Jättimäisen kokeilun tulokset ovat nyt selvillä: kaksivuotinen esiopetus ei edistänyt lasten akateemisten tai sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä nykyjärjestelmään verrattuna.

Kaksivuotista esiopetusta kokeiltiin vuosina 2021–2024. Siihen osallistui eri puolilta Suomea yli 37 000 lasta, joista vajaat 16 000 kävi kaksivuotisen esiopetuksen. Muut osallistuivat pääosin 5-vuotiaana varhaiskasvatukseen ja 6-vuotiaana yksivuotiseen esiopetukseen. Pieni osa lapsista oli kotona 5-vuotiaana.

Kokeilussa kaksivuotiseen esiopetukseen osallistuneiden lasten taidot eivät kehittyneet sen enempää kuin nykyjärjestelmään osallistuneilla lapsilla. Lasten taitojen väliset erot eivät myöskään kaventuneet kaksivuotisessa esiopetuksessa yhtään enempää kuin nykyisessä mallissa.

Tulos ei ole aivan sitä, mitä alun perin odotettiin, sanoo tutkimusryhmää vetänyt Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Sarvimäki.

– Odotin, että kokeilulla olisi ollut maltillisia myönteisiä vaikutuksia erityisesti niillä lapsilla, jotka muuten olisivat lähteneet heikommilla eväillä koulupolulle.

Sarvimäen mukaan tulos ei silti tarkoita sitä, että kokeilu epäonnistui, päinvastoin.

– Se tarkoittaa, että kokeilu onnistui erityisen hyvin, sillä me opimme jotain uutta. Toivoisin, että päättäjät saisivat arvostuksen siitä, että nyt selvitettiin mahdollisen uudistuksen vaikutukset kunnolla ennen kuin lähdettiin tekemään päätöksiä.

Matti Sarvimäki, taloustieteen professori, Aalto-yliopisto.

Avaa kuvien katselu

Professori Matti Sarvimäki veti esiopetuksen pidentämistä tutkinutta ryhmää. Kuva: Joni Tammela / YleKokeilu toi myös hyötyjä

Esiopetus on ollut velvoittava osa oppivelvollisuutta vuodesta 2015.

Kokeilun käynnisti Sanna Marinin (sd) hallitus, joka halusi selvittää kuinka paljon vuoden nykyistä pidempi esiopetus vaikuttaisi lasten oppimistuloksiin sekä lasten tasa-arvoon.

Kokeiluryhmissä oli enemmän kelpoisia opettajia ja niissä käytettiin hieman enemmän aikaa ohjattuun toimintaan kuin verrokkiryhmissä. Kokeiluryhmät koostuivat pääosin 5–6-vuotiaista lapsista, kun verrokkiryhmissä oli tyypillisemmin 3–5-vuotiaita lapsia.

Vaikka lasten taidot kehittyivät yhtä nopeasti molemmissa ryhmissä, havaittiin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta toisenlaisia hyötyjä.

Kokeiluun kuuluminen lisäsi 5-vuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen.

Kotihoitoon verrattuna kaksivuotinen esiopetus myös paransi lasten taitoja 6-vuotiaana.

– Akateemisissa taidoissa vaikutus vastaa noin puolen vuoden normaalia kehitystä. Vaikutukset ovat suuria myös vertaissuhteiden ja tunteiden säätelyn osalta. Eli ainakin lyhyellä tähtäimellä näyttää siltä, että kotihoidosta kaksivuotiseen esiopetukseen siirtyneet lapset hyötyivät osallistumisesta.

Perusopetukseen siirryttäessä lyhyen aikavälin vaikutukset näyttivät katoavan. Kotoa 5-vuotiaiden esiopetukseen siirtyneiden määrä oli kuitenkin sen verran pieni, että nämä tulokset ovat epätarkkoja.

Huoltajat suhtautuivat kaksivuotiseen esiopetukseen pääosin myönteisesti ja erityisesti opettajat pitivät kokeilua pedagogisesti mielekkäänä.

Valtavaa dataa voidaan hyödyntää jatkossa

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi jo keväällä 2023 tutkimuksen väliaikaraportin, joka kertoi, miten paljon lasten taustat vaikuttavat sosioemotionaalisiin ja akateemisiin valmiuksiin.

Esimerkiksi korkeasti koulutettujen äitien ja Suomessa syntyneiden huoltajien lapset pärjäsivät kaikissa arvioinneissa muita lapsia paremmin.

Suomessa ei ole aiemmin kerätty näin suurta aineistoa tämän ikäisten lasten taidoista. Sarvimäki toivoo, että kokeilussa mukana olleiden lasten seurantaa jatketaan peruskoulun loppuun saakka. Nykyisessä hallitusohjelmassa tähän on sitouduttu.

– Meille on syntynyt ikään kuin kokeilun sivutuotteena data, joka on valtavan hyödyllinen todella moneen kysymykseen vastaamisessa.

Seuraavaksi aiotaan tarkastella ainakin maahanmuuttajataustaisia lapsia sekä sukupuolten välisiä eroja.

Katso videolta rovaniemeläisen Saarenputaan päiväkodin lasten mielipiteitä kaksivuotisesta esikoulusta vuonna 2023:

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.