Sari Essayahin puoluekokouskommentti on otettu tyrmistyneinä vastaan oppositiopuolueissa.
Kristillisdemokraattien jatkokaudelle Porin puoluekokouksessa valittu puheenjohtaja Sari Essayah täräytti tänään puheessaan, että ”rajalakiäänestykset ovat osoittaneet eräiden oppositiopuolueiden olevan suorastaan riski Suomen turvallisuudelle”.
– Kansalaisten kannattaa miettiä, voiko ensi kaudella hallituksessa istua puolueita kuten vihreät ja vasemmistoliitto, jotka olivat valmiita avaamaan itärajan hybridivaikuttamiselle, tai SDP:n kaltainen puolue, joka on ylintä johtoaan myöden jakautunut asiassa, hän sanoi.
Maa- ja metsätalousministeri Essayah oli nostanut kritiikkiään esiin jo aamulla julkaistussa Iltalehden haastattelussa.
Iltalehti yritti soittaa kommentteja Essayahin edesottamuksiin vihreiden puheenjohtajalta Sofia Virralta, SDP:n puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta ja vasemmistoliiton puheenjohtajalta Minja Koskelalta.
Virta tavoitettiin puhelimitse. Koskela vastasi muilta kiireiltään viestitse ja SDP:stä Iltalehteä lähestyi Lindtmanin sijaan viestillään puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.
Essayahin kanta järkyttää oppositiopoliitikkoja.
Virta toivoo lausunnon perumista
Vihreiden puheenjohtaja Virta sanoo, että vihreät pitää kaikissa tilanteissa huolta Suomen turvallisuudesta, kuten hän uskoo kaikkien suomalaisten eduskuntapuolueiden tekevän. Hän pitää Essayahin lausuntoa typeränä ja vastuuttomana.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta. Jani Korpela
– Aidosti vähän hämmennyin, että eikö hän tajua, mitä hän on mennyt sanomaan. Keuli vähän yli.
– Kun miettii, että meillä on itärajan takana oikeasti terroristivaltio Venäjä, silloin tällaisen viestin lähettäminen, että meillä saattaisi olla eduskunnassa muka puolueita, jotka eivät pitäisi Suomen turvallisuuden puolta, on kotimaan edun vastainen, Virta näkee.
Virta epäilee, että Essayahilla on käynyt arviointivirhe.
– Hän on koettanut levittää propagandaa, joka ohjaa huomion pois siitä, että heidän hallituksensa ei saavuta taloustavoitteita tai tavoitteita suomalaisten hoidon ja terveydenhuollon paremmasta saamisesta. Kun ei pääse missään siihen, mitä on luvattu, sitten käännetään huomiota. Toivon, että hän ymmärtää itsekin peruuttaa ja todeta, että nyt kävi virhe.
”Harvinaisen lapsellinen tapa”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoo, että Essayahin kommentti on ”täysin vastuuton ja törkeä”.
– Harvinaisen lapsellinen tapa koettaa saada näkyvyyttä omalle tekemiselle, jonka taso on suhteessa ihmisoikeuksiin hyvin heikko.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela. KIMMO HAAPALA
Koskela sanoo, että Essayah tietää, että vasemmistoliiton perusteet vastustaa rajalakia eli ”käännytyslakia” liittyivät oikeusoppineiden lausuntoihin sekä siihen että ”laki on räikeässä ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden ja jopa perustuslain kanssa”.
– Tällainen lausunto asettuu diplomaattisesti ilmaisuna erikoiseen kontekstiin, kun sen esittää ihminen, joka vastustaa Suomen puuttumista Gazassa toteutettavaan kansanmurhaan esimerkiksi tunnistamalla Palestiinan valtion, Koskela kommentoi.
Koskela viittaa tässä yhteydessä Palestiinan tilanteeseen. Hän katsoo, että Gazassa on käynnissä kansanmurha. Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit, YK:n erityiskomitea on katsonut.
”Essayahin olisi hyvä muistaa”
Kun viimeksi kesäkuussa eduskunta äänesti rajaturvallisuuslaista, lakiesitystä vastustivat vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat. Molemmista puolueista yksi edustaja oli poissa äänestyksestä.
Kuusi SDP:n kansanedustajaa äänesti vastaan, joukossa varapuheenjohtajat Nasima Razmyar ja Matias Mäkynen.
SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi sanoo Iltalehdelle, että SDP:n laaja tuki eduskunnassa mahdollisti rajaturvallisuuslain säätämisen.
– Essayahin olisi hyvä muistaa, että ilman opposition rakentavaa yhteistyötä ja tukea rajaturvallisuuslakia ei olisi syntynyt.
SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi. Roosa Bröijer
Näkkäläjärvi kääntää katsetta Palestiinan kysymykseen ja hallitukseen.
– Oppositiopuolueiden arvostelemisen sijaan hallituksen suunnalla kannattaisi keskittää energia sen miettimiseen, että Suomi olisi ulkopolitiikassa yhtenäinen. Suomella ei ole varaa siihen, että ulkopolitiikka on rempallaan. Eduskuntapuolueiden enemmistö ja tasavallan presidentti Alexander Stubb kannattavat Palestiinan valtion tunnustamista, mutta Orpon hallitus on asiassa halvaantunut.
Muutoinkaan hallituksen ulkopolitiikka ei tyydytä Näkkäläjärveä.
– On vaikeaa muistaa hallitusta, jonka ulkopoliittinen linja olisi ollut näin sekaisin. Ehkä Essayahin kannattaisi käyttää energiansa oppositiopuolueiden tölvimisen sijaan mieluummin sen ratkaisemiseen, että Suomen ulkopolitiikan hoitamiseen saataisiin vakaus.
”Kestääkö silloin olla sisäistä oppositiota?”
Puoluepuheensa jälkeen Essayah perusteli Iltalehdelle lausuntoaan todeten, että hän halusi vain muistuttaa, että ”on puolueita, jotka eivät näe Venäjän hybridivaikuttamista sellaisena uhkana meille suomalaisille”.
– Kyllä minun mielestäni on hyvä miettiä tätä asiaa, kun on siellä äänestyskopissa. Toki tietenkin toivon, että näissä puolueissa myös kanta voisi muuttua näissä asioissa.
Essayahin mukaan on selkeästi nähtävissä, että SDP:ssä on noin kymmenen kansanedustajan melko vahva sisäinen oppositio.
– Voi olla sisäistä oppositiota, kun puhutaan vaikkapa sosiaaliturvasta, mutta sitten kun puhutaan turvallisuuspolitiikasta, kestääkö silloin olla sisäistä oppositiota – etenkin jos puolueen puheenjohtaja on tähtäämässä pääministerin paikkaan? Essayah kysyy demareilta.
– Se, että turvallisuuspolitiikassa, ihan eksistentiaalisen tärkeissä kysymyksissä on eriäviä näkemyksiä, kyllä minun mielestäni se on semmoinen asia, mitä äänestäjän kannattaa pohtia. Voihan olla, että vaaleihin mennessä näissä puolueissakin ehkä otetaan sitten selkeämmin yhtenäinen linja, vaikea sanoa.
”Huolestuttavaa”
Kun Iltalehti kysyy, näkisikö Essayah SDP:n, vihreät ja vasemmistoliiton epäluotettavina hallituskumppaneina, hän sanoo, että ”puolueilla on tietysti mahdollisuus reivata linjauksiaan”.
– Tämäntyyppisissä asioissa pitäisi pystyä näkemään kansankunnan turvallisuuden kautta näitä asioita. Olen ymmärtänyt, että argumentit ovat liittyneet ihmisoikeusnäkökulmiin. Kuitenkin meillä toisella puolella on valtio, joka pyrkii juuri tämäntyyppisten asioiden kautta tekemään hybridivaikuttamista. Se, että on altis ostamaan sen toisen näkökulman, on tietenkin minun mielestäni huolestuttavaa.
Onko kristillisdemokraatit valmis hallitusyhteistyöhön SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa?
– Meillähän ei ole koskaan ollut sellaista, että olisimme lähtökohtaisesti blokanneet jonkin puolueen ulos. Me olemme olleet hallitusyhteistyössä näiden puolueiden kanssa.